Mitä yhteistä on Lampetra fluviatiliksella ja sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolla? No ainakin se, että pelkän nimen perusteella on vaikea tietää mitä sen takaa tarkalleen löytyy. Ja kun ei tiedä mitä jokin oikeasti on, ja mitä sillä tehdään, on usein helpompaa ihan varmuuden varalta suhtautua epäluuloisesti.
Kun media on pullollaan ”Digitalisaatio mullistaa työelämän!” tai ”Otetaan digiloikka!” huudahduksia, alkaa hiki helposti valua käytännön työtä tekevän ammattilaisen selkää pitkin. ”Tässä nyt vielä kaiken kiireen keskellä loikkimaan pitäisi ruveta… En minä tekniikasta mitään ymmärrä, enkä kyllä taatusti ala opettelemaankaan!” Ja kun suurimmat otsikot tuntuvat vielä vievän suoraan tekoälyyn ja robotiikkaan, alkaa useimpia jo hirvittää.
Parempia (sähköisiä) palveluita
Vaikka digitalisaatioon toki lähtökohtaisesti liittyy teknologia, ei se kuitenkaan ole pääasia. Julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa digitalisaation yksi tärkeimmistä tavoitteista on mahdollistaa asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat palvelut. Joku viisas onkin sanonut, että digitalisaatiosta 80 % on toiminnan muutosta, ja vain 20 % teknologiaa. Tämä on tärkeä pitää mielessä, ettemme unohda teknologian olevan vain renki. Sosiaali- ja terveysministeriön 2014 julkaisema ”Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020” on hyvä dokumentti, joka muistuttaa, miksi tätä kaikkea tehdään.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa on kehitetty, ja kehitetään koko ajan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Vuonna 2016 suomalaisista alle 89-vuotiaista 88 % käytti internetiä, ja alle 55-vuotiaista siellä olivat surffailleet käytännössä kaikki. Kanta-palvelut ja eResepti ovat jo aika lailla lyöneet itsensä läpi, eikä tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja tietääkseen, että Virtuaalisairaala 2.0:n palveluiden käyttö lisääntyy jatkuvasti, ja että ODA-palvelut valmistuessaan täyttävät selkeän tarpeen. Näistä hankkeista ja niiden yhtymäkohdista Lupa auttaa! -hankkeeseen kerromme lisää syksyn mittaan.
Kehitetään yhdessä Lupa auttaa! -hankkeessa
Asiakaslähtöiset ja sujuvammat palvelut ovat myös Lupa auttaa! -hankkeen tärkeitä päämääriä. Raisiossa kehitetty Pyydä apua!–nappi ja siihen liittyvä toimintamalli levitetään hankkeessa kaikkiin Varsinais-Suomen kuntiin maakunnalliseksi yhteydenottokanavaksi niin kansalaisille kuin ammattilaisillekin. Aika huima päämäärä, ja vielä kaiken lisäksi täysin sote-uudistukseen liittyvää tärkeää valmistelutyötä!
Lupa auttaa! -hanke valmistelee myös muita sähköisen asioinnin pilotteja – ja suunnittelee samalla lapsiperheiden sähköisiä palveluita tulevaan maakuntaan laajemminkin. Olisiko jo pikku hiljaa aika päästä chattailemaan neuvolan terveydenhoitajan kanssa? Miten saisimme moniammatillisen ja monialaisen verkostotyön aidosti pyörähtämään käyntiin hyödyntäen sähköisiä välineitä? Miten parantaa lastensuojelun sijaishuollossa toisella puolella maata olevan nuoren näkyvyyttä ja ääntä? Näitä ja monia muita asioita pohdimme hankkeessa yhdessä Varsinais-Suomen asukkaiden ja kuntien kanssa.
Tule mukaan
Kuntiin on piakkoin lähdössä kysely, jossa selvitetään mitä sähköisiä palveluita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on jo käytössä, ja mitä on suunnitteilla. Tätä kartoitusta ei pelkästään hyödynnetä näiden tietojen raportointiin, vaan myös laajemman yhteistyöverkoston muodostamiseen. Yhdessä kuntien ja varsinaissuomalaisten perheiden kanssa tulemme sukeltamaan pian syvemmälle sähköisten palveluiden kehittämiseen, joten stay tuned…
Ai niin, mikä se Lampetra fluviatilis on ja miten se liittyy Lupa auttaa! -hankkeeseen? Lampetra fluviatilis nimen takaa löytyy nahkiainen, jonka pyyntikausi on käynnissä. Osa Lupa auttaa! -tiimistä pyörähti elokuun lopussa yhteistyöpalaverissa Satakunnan LAPE-muutosohjelman Satakunnassa tulevaisuus lapsissa (SATULA) -hankkeen vieraina – kiitos hyvistä keskusteluista! Kotimatkan varrelle osui nahkiaismyymälä, josta osa kävi ostamassa tuliaisia. Allekirjoittaneen kohdalla epäluuloisuus voitti, ja nahkiaiset jäivät kauppaan. Ja nyt harmittaa – koska olivat kuulemma herkullisia!
