– Seppo Sauro
Kun ”Lupa auttaa” -hanke kiinnostui lastensuojelun uudenlaisesta, nykyistä selvästi intensiivisemmästä vertaistuesta en asiaa selvitellessäni ensin oivaltanut, että kyseessähän oli myös otsikon lupaus – lupa haastaa.
Lähdin selvittämään David Tobiksen innoittamana vertaistuen käyttöä New Yorkissa. Tobis oli yhtenä pääpuhujana valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä syys- lokakuun vaihteessa ja kertoi 20 vuoden kehityksestä New Yorkissa, jossa huostaanotot saatiin vähenemään dramaattisesti – yli 50 000:sta noin 14 000:een ja nyt jo alle 10 000:een. Väkeähän siellä on kuitenkin 8,8 miljoonaa.
New York on New York, mutta ei välttämättä helpommasta päästä meihin verrattuna. Köyhyys, rodut, huumeet, rikollisuus luovat haastavan pohjan – NYC ei ole Nordic Social Welfare!
Sivullisesta kumppaniksi
Tobis selitti muutosta monella tekijällä mutta yksi keskeisistä oli asiakkaan äänen kuuluminen lastensuojelun vertaistuen avulla.
Vertaistuessa oli menty askeleen pidemmälle, eli kyseessä olivat koulutetut, lastensuojelun läpikäyneet kansalaiset. He tiesivät asiat niin käytännössä kuin teoriassakin. Toiminnallaan he kykenivät voimauttamaan lastensuojelun asiakkaat omassa kohtalossaan, toimiviksi ja osaltaan myös vaativiksi asiakkaiksi.
Vertaistuki alkoi myös haastaa järjestelmää, sillä he tunsivat systeemin.
Tämän kehityksen myötä alkoi myös vahvistua nyt jo sloganiksi muodostuneet ”no foster care”, ”family first”, ”keep families together”. Maalin asettamien on ainakin käytännössä toinen kuin meillä.
Tunnemme itkuisen, masentuneen, aggressiivisen, vetämättömän surkean ihmisen. Joka väittää mustan valkoiseksi, ei ole avannut kirjeitä, laskut maksamatta, ei muista ei kuule ja meidän tulkinnan mukaan helposti – ei välitä.
Tässä NYC:n mallin mukaan kuvaan astuu vertaistuki. Sivullisesta voikin kasvaa kumppani. Ihmisissä piilevä potentiaali pitäisi kaivaa esiin.
Samaan aikaan Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Lasten suojelun vertaistuki on ottanut ensi askeleitaan Suomessa. Niin meillä kuin muuallakin tuntuu, että lasten suojelu on kuitenkin viimeinen mihin asiakkaan äänen oikea kuuleminen ja asiakkaan aito läsnäolo elämänsä ratkaisuissa jalkautuu. Joitakin yrityksiä on historiassa ollut mutta ne ovat kuivuneet kasaan ja tavallaan tukehtuneet omaan raivoonsa.
Yksi menestystarina on, eli lastensuojelu nuorten osallisuus ja aktiivinen ote Pesäpuun Ry:n ja heidän oman järjestönsä ”Osallisuuden ajan” luotsaamana. Näissä on kohtalo käännetty voitoksi ja tässä(kin) asiassa nuoret voivat opettaa meitä.
Toki vertaistukea on kehitetty ja koeponnistettu lastensuojelussakin mutta aika pienessä mittakaavassa ja ehkä vähän ”arkoina” hankkeina. Pisimmällä ajattelussa on ehkä Kasvatus- ja perheneuvoloiden hanke Voikukkia, jossa on vahva teoreettinen pohja, hyvää materiaalia ja osaavaa kouluttaja voimaa.
Hedelmällinen pohja näille ajatuksille on myös mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä, Turun ensi- ja turvakodissa, SOS-lapsikylissä. Olen myös keskustellut asiasta myös mm. Vankien omaisten liiton kanssa, vammaisten lasten omaisten yhdistyksen Leijonaemot ja Lausteen perhekuntoutuskeskuksen kanssa.
Yhdessä eteenpäin
Johtopäätöksenä voisi esittää, että varmasti kannattaisi koeponnistaa mallia järjestöjen ja kuntatoimijoiden yhteistyönä. Varsinaista hävittävää ei ole.
Jos sen sijaan saadaan osittainenkin, saman suuntainen kehitys aikaan kuin NYC:ssa voivat tulokset tuoda aivan uutta voimaa koko lastensuojelujärjestelmän kehittämiseen. Siinä olisi samassa paketissa inhimillinen elämä, raha ja moderni lasten suojelu. Kuuluisa asiakkaan ääni.
Käytyjen lukuisten keskustelujen perusteella on Suomessakin selvästi tyytymättömyyttä nykyiseen tilanteeseen, joka kärjistyy erityisesti huostaan otettujen määrään. Jotain muuta pitäisi keksiä.
Keskusteluissa nousee esille yhä enemmän sama huomio, mikä New Yorkissa oli tehty jo vuosia sitten, huostaanoton ”rajuus” – sekä lapsen että aikuisten mielelle – sen jälkeen mikään ei ole kuin ennen.
Olisikohan meidän aika haastaa?
Lue lisää: Sivullisesta kumppaniksi. Lasten suojelun vertaistuki
Lupa auttaa! –hankkeen muutosagentti kokoaa asian jatkotyöstämiseksi yhteiskehittämistapaamisen Varsinais-Suomeen tammikuulle 2019.
