MUKA-hankkeella (eli Mallintamalla Uudistamisen Kaltaisia Aikomuksia) on tavoitteena mallintaa hyviä aikomuksia toimintakulttuurin uudistamisen tueksi.
Taustaa
On todettu, että yhteiskunnassamme on huutava tarve hyviin mallinnettuihin aikomuksiin, joilla tähdätään erilaisten toimintakulttuurien uudistamiseen, sillä nykyiset toimintakulttuurit eivät ole ihmisten mielestä tarpeeksi uudistuneita eikä niiden uudistamiseen ole tarjolla riittävästi mallinnettuja hyviä aikomuksia. Useimmilla ihmisistä ei lisäksi ole riittävällä tavalla tietoa, millaisia aikomuksia on jo kokeiltu toimintakulttuuria uudistettaessa eri elämän alueilla, mistä syystä jo hyviksi havaittujen ja mahdollisesti aiemmin jo mallinnettujen hyvien aikomusten ketterä hyödyntäminen jää nykyisessä toimintakulttuurissamme vajaaksi. Tämä on iso puute, joka on todentunut monien aiempien aikomuskehittämiskausien aikana.
Tavoitteet
Tarvitaankin siis selkeämpää koordinaatiota ja systemaattisempaa implementointia olemassa olevien mallinnettujen uudistamisen kaltaisten aikomusten hyödyntämiseen, käyttöönottoon, varsinaiseen toimeenpanoon ja juurruttamiseen. Mallinnetut hyvät aikomukset tukevat tutkimusten mukaan toimintakulttuurin uudistumista sekä eri toimijoiden yhteistyömuotojen rakentumista tarjoamalla toimivan aikomusalustan uudistamisen kaltaiselle kehittämistyölle. Mikäli toimintakulttuurin uudistamiseen lähdetään mallintamattomilla aikomuksilla, on riskinä, että puhtailla tarkoitusperillä ja hyvilläkin aikomuksilla kivetty kehittämisen tiekartta johtaa lopulta aivan muualle kuin on toivottu eli aikomuskehittämisen henkilöbrändiksi nousseen Bernard Clairvauxlaisen (1090-1153) sanoin: ”L’enfer est plein de bonnes volontes ou desirs”.
Toiminta
MUKA-hankkeessa tärkeä rooli tulee olemaan siis jo mallinnettujen hyvien aikomusten parastamisessa ja levittämisessä, ei uusien hyvien aikomusten synnyttämisessä, sillä pyörää ei kannata niin sanotusti keksiä joka kerta uudelleen vaan hyödyntää jo olemassa olevia hyviä aikomuksia, joita maailma on pullollaan. MUKA-hankkeen mallinnus- ja kehittämistyön kautta siis kehitetään, kootaan, mallinnetaan, koordinoidaan, jalkautetaan, juurrutetaan ja tarjotaan käyttöönotettavaksi ja toimeenpantavaksi mallinnettuja hyviä uudistamisen kaltaisia aikomuksia, joilla lisätään, vahvistetaan, eheytetään, innostetaan, fasilitoidaan ja kehitetään toimintakulttuurin uudistumista millä tahansa tunnetun elämän osa-alueella ja yhdyspinnassa. Kehittämistyö tehdään systeemisesti olemassa olevien rakenteiden puitteissa ja nykyisen maailmanjärjestyksen raameissa ja kehittämistoimintaa suunnataan sinne kontekstiin missä ihmiset ovat eikä sinne, missä he eivät ole.
Yhdyspinnat
Hankkeen yhdyspintatyössä levitetään ja juurrutetaan hyviä mallinnettuja aikomuksia paikallisesti, alueellisesti, ylialueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikka hankkeen varsinainen kehittämistoiminta rajautuukin hankesuunnitelmaa nipon kirjaimellisesti luettuna Pudassulkuveen-Hankar’lahden-Repäsjärven yhteistyöalueelle, pyrkimyksenä on – paitsi distruptiivisesti levittää uudistustyötä innovatiivisten teknologisten mobiiliratkaisujen keinoin, geneeristen digitaalisten alustojen kautta aplikoimalla ja ekosysteemisten yhdyspintaverkostojen avulla nurkkakuntaisuutta laajempaan käyttöön – myös hullun koiran lailla osallistua itse niin paljon kansainvälisiin seminaareihin kuin hanketta hallinnoivan Repäsjärven kunnan matkustussäännöt antavat myöden.
Toimijat
MUKA-hankkeelle on jo alustavissa hankesuunnitteluvaiheissa perustettu laaja sektorirajat ylittävä monialainen ohjausryhmä, johon on kutsuttu kaikki mahdolliset yhteistyötahot mukaan, sillä hyvien aikomusten mallintaminen ja laaja-alainen toimintakulttuurin muutostarve eivät rajaudu vain yhdelle sektorille. Kuten hankkeen kehittämistoimintaa, myös sen ohjausta pyritään tekemään saumattomassa yhteiskehittämisen flow-tilassa varmistaen sekä vertikaalinen että horisontaalinen integraatio. Ohjausfunktio toteuttaa esimerkinomaisesti siis symbioottista yhteistyön mallia eri toimijoiden kanssa. Hanketyö manifestoikin sitä, että tehdään yhdessä, ei yksin (Lets do together, not alone anymore! -kehittämisperiaate). Vaikka jokaisella toimijalla eli ns. työrukkasella tulee olemaan krooninen huoli oman roolinsa merkittävyydestä hanketoiminnassa, niiden kanssa pidetään silti paljon palavereja yhteisen pöydän ääressä, syödään kampaviinereitä ja keitetään hankerahalla monta pannua soudatettua kahvia. Ruokaa ei tarjota, minkä avustustoiminnan säännöt kieltävätkin, muuten kyllä tarjottaisiin. Tällä kaikella pyritään estämään eri kehittämistoimintojen, mallintamislinjojen ja innovointiprosessien siiloutumista, mikä on kauheaa.
Arviointi
Hankkeen arviointi toteutetaan intersubjektiivisena itsearviointina hyödyntäen myös vertais- eli kaveriarviointia, jolloin se ei ole niin tylsää. Hanketta fasilitoidaan koko hankekauden ajan jatkuvan kehittämisen periaatteella: ei siis tule olemaan sellaista päivää, etteikö hanketta istuttaisi työrukkasten ja vertaiskehittäjien kanssa yhdessä reflektoimaan. Hanketoiminnan raportointi tullaan tekemään monisanaisen ja vaikeaselkoisen proosan keinoin, jolla pyritään saamaan aikaan säästöjä loppuraportoinnin painatuskuluissa.
Yhteydet aiempaan kehittämistoimintaan
MUKA-hanke nivoo kehittämistoimintansa aiemman hauskannimisen hanketoiminnan kanssa hyödyntämällä mm. Paremmalla AsiakasSegmentoinnilla Kaikille Apua -hankkeen, Kipasepas-projektin, Maailma haltuun II -kehittämispilotin sekä Mellunmäen muutosohjelman kanssa.
