Kuka olet?
Olen Marjo Oinonen. Minua on kutsuttu Maipiksi ja Oinoskaksi. Olen sydämeltäni sosiaalityöntekijä ja hieman psykoterapeuttikin. Ensimmäiseltä koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja nyt olen yhteiskuntatieteiden lisensiaatti.
Nuorena opiskelijana minuun teki suuren vaikutuksen Unicefin pääjohtajan James Grantin lausahdus ”Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuus”, joka jäi kytemään sisälleni ja jonka mukaisesti olen toiminut.
Missä työskentelen?
Työskentelen Perhekuntoutuskeskus Lausteella. Palveluitamme ovat lastensuojelun avo- ja jälkihuollonpalvelut, laitosperhekuntoutus, koulupalvelut ja sijaishuollon palvelut. Perhekuntoutuskeskus Lauste on voittoa tavoittelematon lastensuojelun toimija, jossa on noin 190 työntekijää. Toimin Lausteella sijaishuollon palvelupäällikkönä. Sijaishuoltomme toimii niiden lasten ja perheiden hyväksi, jotka tarvitsevat räätälöityjä ja erityisiä palveluita tuekseen. Sijaishuollon palveluillamme vahvistamme lasten ja perheiden osallisuutta, hyvinvointia ja mahdollisuuksia hyvään elämään.
Mottosi?
Love what you do, do what you love.
Harrastuksesi?
Erilaiset haasteet, varsinkin liikunnalliset. Tartun aina uusiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin ja kokeilen uusia lajeja ennakkoluulottomasti. Seuraava haasteeni on mennä kesäkuussa Norjaan vuoren valloitukseen. Kouluttautumisen vastapainoksi käyn erilaisissa kulttuuririennoissa, keikoilla, taidenäyttelyissä ja teatterissa. Teatterissa valitsen mieluiten komediaa ja kepeyttä.
Yhteystiedot
Miten olet päätynyt nykyiseen työhösi?
Varmasti siten, että olen jo nuoresta tytöstä asti tuntenut vahvaa auttamisen paloa. Olen apua tarvitsevien asialla ja teen työni intohimolla. Varsinkin lapset ja heidän asiansa ovat minulle tärkeitä. Ajattelen, että lapsella on oikeus turvaan ja suojeluun ja aikuisilla velvollisuus tehdä mahdolliseksi hyvä elämä lapselle ja tarvittaessa puuttua lasta vahingoittaviin tilanteisiin.
Olen kokenut eriarvoisuuden ja eriarvoistumisen ja köyhyyden asioiksi, joille ei saa antaa periksi ja joille voimme tehdä jotain. Lapsiperheiden köyhyys vaikuttaa suoraan lapsiin ja heidän mahdollisuuksiinsa hyvään elämään ja tulevaisuuteen.
En tyydy sivusta seuraajaksi, vaan lähden toimimaan itselleni tärkeiden asioiden eteen ja motivoituessani motivoin muita tarttumaan asioihin ja työskentelemään tavoiteltavan muutoksen eteen. Koen vastuukseni tuoda esiin lasten ja perheiden asioita.
Näen ihmisten kohtaamisen taidon ja tutkivan otteen auttamistyössä tärkeimpinä elementteinä. Olen aikaisemmassa työssäni kuntasektorilla työskennellyt pitkään lastensuojelussa ja siksi ajattelen, että jokaisella lapsella on oikeus suojaan ja turvaan. Ajattelen myös, että ennaltaehkäisevä työ on vahvasti osa peruspalveluiden tehtävää, jotka kuuluvat kaikille. Peruspalveluissa voidaan vaikuttaa eriarvoistumiseen luomalla samanlaisia mahdollisuuksia lapsille ja perheille osallistumiseen ja yhteisöön kuulumiseen. Peruspalveluita voidaan tukea erityispalveluilla ja niitä voidaan laajentaa ja täydentää järjestöjen palveluilla. Kun peruspalvelut toimivat hyvin ja lapset ja perheet tulevat autetuiksi omissa ympäristöissään ja nämä voivat tehdä itselleen tärkeitä ja mielekkäistä asioita ja olla osana yhteisöään, hyvinvointi kasvaa.
Ajattelen myös, että ihmisten elämätilanteet vaihtelevat ja toisinaan ihmiset jäävät osattomiksi hyvinvoinnista ja heidän elämäntilanteissaan ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Toisinaan tähän liittyy epäonnea, sairastumisia, huonoja valintoja tai sattumankauppaa ja toisinaan kyse on ylisukupolvien siirtyvästä huono-osaisuudesta.
Pidän tärkeänä, että auttajatahot muistavat ihmisten pyrkivän usein selviytymään tilanteistaan mahdollisimman pitkälle itse tai läheistensä tuella. Siksi kun joku kertoo vaikeasta elämäntilanteestaan, tuen tarpeestaan tai hakee apua, hänellä pitää olla oikeus arvostavaan kohtaamiseen, kokemukseen tulleensa kuulluksi ja oikea-aikaiseen apuun.
Meillä tulee aina olemaan myös lapsia ja perheitä, jotka tarvitsevat palveluilta, joissa vaaditaan erityistä osaamista. Heidän auttamisensa ja hoitamisensa on vaativaa. Vaativien ja erityisten palveluiden kehittämisestä on pidettävä kiinni. Siihen on erityisesti pohdittava tutkittuun näyttöön perustuvia auttamisen menetelmiä ja jätettävä kuitenkin mahdollisuus kehittää ja innovoida uutta. Vaativien ja erityispalveluiden apu tulee olla tarjolla kaikille asuinpaikasta tai kunnan taloudesta riippumatta.
Miten lapsi- ja perhepalvelujen ja oman työsi kehittäminen näkyvät työssäsi?
Pidän tärkeänä, että lasten ja perheiden muutosohjelmassa huomioidaan julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän lisäksi järjestöjen tekemä työ. Auttamisjärjestelmän tiivis verkostoituminen on asiakkaiden etu.
Oma työni on osaltaan vahvasti myös yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kuntien, psykiatrian, muiden yhdistysten tai valtion koulukotien kanssa. Perhekuntoutuskeskus Lauste on vahvasti mukana Länsi-Suomen OT-keskustyöskentelyssä ja sitä kautta valtakunnallisesti vaativien palveluiden kehittämisessä.
Itse olen mukana vaativien palveluiden sijaishuollon ja vaikeiden huolto- ja tapaamisriitojen työryhmissä. Minulle tärkeää on vainon kohteeksi joutuneiden auttaminen ja jälkimmäisessä voin vaikuttaa siihen.
Mainitse kolme asiaa, jota kehittäisit lapsi ja perhepalveluissa?
- Kohtaamisen taitoa eli kehittäisin toimintakulttuuria palvelukulttuuriksi, johon kuuluu palveluasenteen vahvistamisen lisäksi, lasten ja perheiden mukaan ottaminen heille kehitettäviin palveluihin, dialogisuus, kannustava vuorovaikutus ja voimavarakeskeisyys. Uskon, että ilman hyvää asiakaskokemusta ei synny vaikuttavuutta. Nämä ovat vanhoja ja tuttuja asioita, mutta niitä on pidettävä edelleen mukana.
- Joustavuutta palveluihin digitaalisten palveluiden ja kanavien kautta. Ottaisin mallia muiden alojen toimijoilta, esimerkiksi, autokaupoilta. Kun eksyt autokaupan sivuille, sivun alalaitaan aukeaa heti chat, jossa kysytään, kuinka voin auttaa. Kyse ei ole tässä kuitenkaan elämää suuremmasta asiasta, vain uuden hyödykkeen hankinnasta. Mikä olisi tärkeämpää kuin ihmisen kohtaaminen ja palvelun saavuttaminen vastaavassa tilanteessa heti, kun lapsi tai vanhempi harkitsee hakevansa apua tilanteeseensa? Lapsi ja perhepalveluilla pyritään usein saattamaan lapsia ja perheitä haastavien tai vaikeiden elämäntilanteiden yli ja selvittämään vaikeita elämän tilanteita. Mikä olisikaan hienompaa, kun henkilön hakiessa tietoa lapsiperheiden palveluista linja aukeasi heti? ”Maija Meikäläinen perhepalveluista hei, kuinka voin auttaa”. Oma henkilökohtainen haaveeni liittyy myös ystävältäni saatuun valokuvaan hänen New Yorkin matkaltaan. Kuvassa oli kaksi hätänumeroa, jotka kansalaisten tulee tietää: Yleinen hätänumero 911 ja sosiaalipalveluiden yhteinen hätänumero. Nämä olisivat tavoiteltavia asioita tämän kokoisessa maassa.
- Erityisen ja vaativien palveluiden osalta huolehtisin siitä, että palvelut eivät hajaudu ja että niitä on kaikille asiakkaille tarjolla asuinpaikasta riippumatta. Kuitenkin palveluiden tarjoamisen kanavien monipuolistamiseen tulee tehdä pikaisia avauksia. Vaativissa palveluissa osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii keskittämistä tietyille palvelunjärjestäjille ja -tuottajille. Se edellyttää niiden toimijoiden mukaan ottamista, jotka ovat erikoistuneet palveluihin. Erityistä huomioita pitäisi kiinnittää näissä ilmiöihin, jotka ovat vasta tunnustettuja, ja joiden voidaan ennakoida kasvavan, kuten vainoaminen ja kulttuuritulkkaus.
