Miten kertoa lapselle sote-uudistuksesta?

Sote-uudistuksen käänteet koskettavat isoa osaa meistä sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevistä aikuisista eli arviolta 17 % koko työssäkäyvästä väestöstä.

Olisi tärkeää muistaa, että meidän aikuisten lähipiirissä myös sadat tuhannet lapset ovat odottaneet uudistuksen valmistumista pitkään. Kun viivästyksiä ymmärrettävästi näin laajassa uudistustyössä tulee, pettymys voi olla suuri, varsinkin lapselle, kun kaikki ei valmistukaan heti.

Mistä löytää aikuisena oikeat sanat asian käsittelyyn?

SoteLeaks-blogi keräsi asiantuntijoilta neuvot, joilla pääset alkuun.

  1. Anna aikaa ja vapaus valita. Lapsen on tärkeää saada tutustua uudistuksen käänteisiin omassa tahdissaan, pakottamatta. Aloita asioiden käsittely pikkuhiljaa, ja jätä kotona vaikkapa esille puolihuolimattomasti uudistuksen aikataulumuutoksiin liittyvää materiaalia. Voit vinkata uudistuksen viestintäkanavista, joilta lapsesi voi hankkia tietoa oman mielenkiintonsa mukaan ja omaan tahtiin. Joillekin valinnanvapaus ja asiakassetelit saattavat olla ”se juttu”, jotkut lapset taas haluavat enemmän tietoa, missä mennään maakunnan liikelaitoksen erityispalvelujen organisoinnin valmistelussa.
  2. Keskity lapsen kokemukseen. Lapsi ei tarvitse kaikkea mahdollista tietoa sote-uudistuksen käänteistä, vaan ensisijaisesti selityksen omille kokemuksilleen. Usein hyvä tapa keskustelussa onkin aloittaa kysymällä lapselta, että oletkohan huomannut, että nyt on aikatauluissa tapahtunut tällainen muutos? Ja miten se on lapsen elämään mahdollisesti vaikuttanut? Lapselle on tavallisesti tärkeä tietää, miten uudistukset ylipäänsä tulevat koskettamaan perheen arkea ja ehkä ymmärtää, mitä lähipäivinä ja lähiviikkoina tapahtuu. Aikajanan piirtäminen yhdessä keskeisemmistä valiokuntakäsittelyistä lapsen huoneen seinälle voi auttaa teitä kaikkia hahmottamaan, missä vaiheessa mitäkin tapahtuu. Näin pysyt itsekin vanhempana kärryillä lapsesi välillä ehkä yllättäviltä tuntuvista reaktioista.
  3. Rakenna toivoa. Kerro lapselle, miten uudistuksen kanssa aikuiset aikovat lähitulevaisuudessa toimia. Näin lapsen luottamus siihen, että asia on pienistä takaiskuista huolimatta hoidossa ja hallinnassa, vahvistuu. Joskus uudistus saattaa vaikuttaa olevan niin haastavassa vaiheessa, että tulevaisuuden rakentaminen on erityisen vaikeaa. Kerro tällöin, että kävi niin tai näin, kaikki valmistelu ei missään tapauksessa mene hukkaan vaan sitä voidaan hyödyntää jo olemassa olevassa palvelujärjestelmän kehittämisessä. Painota myös, että aikuiset toimivat pääsääntöisesti rationaalisesti ja ottavat huomioon sen, kuinka paljon työtä uudistuksen eteen on jo tehty. Jos lapsi on edelleen kovin ahdistunut uudistuksiin liittyvästä epävarmuudesta, voit lohduttaa, että samankaltaisten, ellei pahempien, vaiheiden läpi on kansakuntamme päässyt ennenkin.
  4. Anna tunteille tilaa. Lapsilla pitää olla varsinkin yllättäviä aikataulumuutoksia käsiteltäessä mahdollisuus ilmaista vapaasti tunteitaan. Varaa keskusteluun siis rauhallinen ajankohta, vaikkapa perjantai-ilta tai hetki ennen mukavaa lomaa. Tällöin lapsella jää omaa aikaa ennen kiireistä arkea sulatella kuulemaansa. Ota vastaan lapsen kaikenlaiset tunteet. Älä ylläty myöskään siitä, jos tunteiden ilmaisu on niukkaa. Tämä harvoin johtuu siitä, että lasta ei oikeasti kiinnostaisi sote-uudistuksen uudet käänteet vaan siitä, että lapsella voi olla vaikea puhua näin isosta, arasta ja tärkeästä aiheesta, jota on ehkä odotettu hyvin pitkään.
  5. Korjaa väärät mielikuvat. Lapsella on saattanut olla jokin aavistus sote-uudistuksen uusista käänteistä jo ennen keskusteluanne tai hän on kuullut siitä muualta, vaikkapa valtionhallinnon valmistelussa mukana olleen tuttavaperheen kautta. Monesti ennakkomielikuvat tulevista muutoksista voivat lapsilla olla turhan pessimistisiä tai toisaalta epärealistisen optimistisia. Korjaa näitä mielikuvia niin pitkälle kuin mahdollista ottaen huomioon maakuntanne sote-valmistelun salassapitosäännöt ja viestinnän ohjeet.
  6. Huomioi lapsen ikätaso. Sote-uudistuksen käänteistä kerrottaessa täytyy huomioida lapsen ikä: minkä verran ja millä sanoilla asioista kerrotaan. Pienille lapsille mm. neuvolapalveluihin liittyvät asiat ja soten integraatiopinnat varhaiskasvatukseen ovat luonnollisesti tärkeitä. Siitä huolimatta, että nuorisopalvelut jäävät pääsääntöisesti kuntiin, teini-ikäisenkin kanssa voi – vaikkapa teekupposen ääressä tai saunan lauteilla – valottaa uudistuksen uusimpia käänteitä. Nuorelta on hyvä varovasti myös tunnustella, onko koulussa puhuttu mitään sote-uudistuksen läpimenon riskeistä ja niiden ehkäisystä.
  7. Älä puhu pahaa vaihtoehtoisista sote-malleista. Lapsi on aina myös kotikuntansa kasvatti, ja tottunut tietynlaiseen palvelujen järjestämisen tapaan, joten suurempien kuohuntavaiheiden aikana uudistuksiin suhtautumiseen liittyy aina lojaliteetiristiriidan mahdollisuus. Vältä siis lapsen kuullen syyttelemästä toisia malleja tai haukkumasta vaikkapa vanhaa tapaa järjestää sote-palvelut. Painota, että vaikka nyt viivästymisten takia pettymys uudistusta vastustavia kohtaan voi olla kovaa, uudistus on kaikkien yhteinen juttu. Muita malleja ei aikuisena tarvitse ylistää eikä kannattaa, mutta asiallisuus ja neutraaliuden säilyttäminen on lapsen etu.
  8. Kuuntele ja kysele. Lapsi herkästi kokee syyllisyyttä ja kantaa turhaa vastuuta aikuisten asioista. Jos lapsi vaikuttaa erityisen mietteliäältä, saattaa olla niinkin, että hän kokee olevansa osaltaan syyllinen sote-uudistuksen julkisuudessa esillä olleisiin haasteisiin tai aikataulujen vaihdoksiin. Aikuisten on syytä vahvasti painottaa, että nämä eivät lapsen vika. Pettymyksiäkin kohdatessaan lapsi pyrkii usein säästämään vanhempaansa. Sisällään mahdollisesti jäytävästä huolestaan huolimatta lapsi saattaa silloin esiintyä ylitse vuotavan optimistisena ja pirteänä tai jopa ottaa ns. huumoriveikon roolin suhteessa uudistuksen vastoinkäymisiin. Joskus lapset myös alkavat oireilla viiveellä, usein vasta silloin, kun vanhempien omat ajatukset uudistuksesta selkiintyvät. Kysele siis lapsen vointia myös kiivaampien kuohuntavaiheiden jälkeenkin.
  9. Muistuta elämän realiteeteista. Lapset odottavat usein, että kaikki pitäisi saada tässä, nyt ja heti. Oikea elämähän ei mene näin. Lapselle saattaa olla muillakin elämänalueilla, kuin vain hallinnollisissa kysymyksissä, hyvä oppia viivästettyä tarpeentyydytystä. Monesti auttaa, kun kertoo vaikka omakohtaisen esimerkin kautta, kuinka kivoilta pitkittyneen odottelun jälkeen uudistusten tuloksetkin sitten tuntuvat. Jos lapsi kuitenkin on erityisen kärsimätön sote-uudistuksen valmistumisen suhteen, on hyvä yhdessä lukea vaikkapa muinaisen Makropilotin vaiheista. Vanhat tarinat antavat perspektiiviä ja auttavat lasta suhteuttamaan nyt käsillä olevat viivästykset osaksi soten pidempää hallinnollista historiaa.
  10. Muista, ettette ole yksin. Sote-uudistus koskettaa läheisesti jopa 385 000 suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevää aikuista. Jopa 220 000 henkilöä on uudistuksen myötä tarkoitus siirtyä uuden työnantajan eli maakuntien palvelukseen kunnista ja kuntayhtymistä. Ette siis ole yksin. Muista myös, että sote-uudistuksen käänteistä voi kertoa vanhemmat itse tai joku muu lapselle läheinen aikuinen. Monesti esimerkiksi isovanhempien näkemykset luovat laaja-alaisemman näkökulman aiheeseen kuin soten pyörteissä olevien vanhempien. Tärkeintä on, että sote-lastakin kuullaan.

 

 

Mikko Hulkkonen

Mikko Hulkkonen on perhepalvelujen johtaja, psykologi, työnohjaaja, psykoterapeutti, tuotekehittäjä, työyhteisösovittelija - ja Lupa auttaa! -hankkeen muutosagentti. Hulkkosella on pitkä kokemus asiakastyöstä, johtamisesta ja kehittämisestä sekä järjestökentällä että kunnan sosiaali- ja terveystoimessa. Viimeisimpänä hän on vienyt Raision kaupungin perhepalveluissa läpi nopean ja perinpohjaisen uudistuksen, joka keräsi valtakunnallista tunnustusta ja mm. Vuoden lastensuojeluteko -palkinnon. Hulkkonen on kirjoittanut suositun Sosiaalialan agentin käsikirjan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Haku

Arkisto