Muuttotalkoojohtamisen peruskurssi

Uudistuksia voi johtaa monella tapaa. Yksi tehokkaimmista tavoista on muuttotalkoojohtaminen, koska siinä ei ole varaa epäonnistua. Tämä reipashenkinen johtamistapa on tiivistettävissä kuuteen keskeiseen periaatteeseen.

1. Aloita muutos nopeasti.

Muuttotalkoisiin kutsu saapuu aina edellisenä iltana, yllättävällä puhelulla urheiluruudun aikaan. Tässä muuttotalkoot eroavat esimerkiksi julkisen hallinnon muutosohjelmista, joita ensin emmitään pari vuotta, suunnitellaan puolitoista vuotta, haetaan rahoitusta puoli vuotta ja sen jälkeen yritetään löytää tavoitteisiin sopivat toimenpiteet. Kunnes onkin aika kirjoittaa loppuraportti.

Jos muutos on aidosti tärkeä, ei ole väliä, milloin se aloitetaan. Mitä myöhemmässä vaiheessa, sen nopeammin täytyy valmista tulla.

2. Pistä jalat liikkeelle.

Varsinkin sote-alalla suurin liikkeelle lähdön este on muutosta tekevien huolihalvaus. Kun kaikki uudet (ja miksei vanhatkin) asiat synnyttävät ison huolen, suurin osa projekteista on aloittamista vaille valmiita.

Opettavainen tarina kertoo muinaisen luostarin uusille munkeille pitämästä pääsykokeesta. Noviisien piti kulkea mystisen pimeän huoneen läpi, jossa jokainen munkki joutui kohtaamaan kaikki omat pahimmat pelkonsa. Perinnetieto tarjosi pääsykokelaille kaksi vaihtoehtoista mielenhallinnan ohjetta. Ensimmäisen mukaan piti toistella mielessään, että mitään pahaa ei tapahdu, haamuina esiin tulevat pelot eivät ole oikeasti totta. Toinen, toimivampi, ohje kuului: pidä jalat liikkeessä.

Tämä käyttöteorian valinta erottaa myös nopeat muuttotalkoot paikallaan pönöttävistä projekteista.

3. Kutsu mukaan yllättäviä ihmisiä.

Useimpiin muuttotalkoisiin kutsun saadessasi et välttämättä edes muista, mistä yhteydestä muuttavan henkilön tunnet. Silti hän pitää sinua parhaimpana ystävänään.

Kun muuttotalkoisiin haetaan sopivia ihmisiä, ensimmäisenä tietysti kontaktoidaan pakettiauton tai peräkärryn omistajat, mutta sen jälkeen kaikki muut käyvät. Perinnetiedon mukaan selkävaivat lisääntyvät muuttotalkoiden alla 75 prosentilla, mutta tämäkin vemppaosasto voi vaikka teippailla laatikoita.

Julkisissa muutosohjelmissa sen sijaan on äärettömän tarkkaa, keitä mukaan kutsutaan. Työryhmiin haetaan jäsenet mitä mutkikkaimpien byrokraattisten prosessien läpi uuttamalla. Jokaiselta eri maantieteelliseltä alueelta, kunnasta, ammattikunnasta, organisaatiosta, toimialalta ja ikäryhmästä täytyy olla edustaja. Tämä hakuprosessi kestää yleensä juuri sen ajan, että lomakausi pääsee alkamaan, ja aloittaminen siirtyy sen jälkeiseen aikaan.

4. Valmistele asiat riittävällä tarkkuudella.

Muuttotalkoita markkinoidessa muistetaan kertoa, että kaikki tavarat on siististi pakattu. Koskaanhan näin ei ole. Ullakolta löytyy aina kontin verran irrallisia joulukoristeita ja tonnin painosta vanhoja matonrääsyjä. Olisiko auttanut, että mikromanagerimaisesti näistäkin olisi muistettu etukäteen pelotella? Ei. Kunhan päästään liikkeelle, muuttotalkoolaiset kyllä kiristävät vauhtia eteen tulevien haasteiden mukaan, koska he haluavat takaisin oman elämänsä pariin.

Julkisten projektien riskianalyysit ovat sen sijaan kuin lääkkeiden tuoteselosteet. Kaikista spekulatiivisista sivuvaikutuksista lukemalla lääke jää todennäköisesti ottamatta.

5. Keskity olennaiseen.

Ennen muuttoa muistetaan aina asianosaisille uskotella, että viedään nyt ainoastaan isoimmat tavarat tällä kertaa. Käytännössä näyttäytyy aina, että isoja tavaroita onkin ennakoimattoman paljon. Koon määrittely on myös kovin vaikeaa ja viime kädessä koolla ei ole tässäkään väliä vaan kaikki tulee lopulta muutettua.

Julkishallinnon projektit sen sijaan lupaavat tavoiteasetannassa ensin muuttaa maailmanperusteet, käytännön toiminnassa puuhastelevat tarkasti rajatulla omalla hiekkalaatikollaan, ja lopulta loppuraportissa tyytyvät toteamaan, ettei maailmaa (eikä oikeastaan mitään sen osaakaan) voi saada ykskaks valmiiksi.

6. Usko onnistumiseen.

Muuta mahdollisuutta ei nimittäin ole.

Muuttotalkoiden liiketoimintamalli eroaa varsinkin nykyisistä julkisen hallinnon ketteristä kokeiluista kahdesta isosta syystä. Mallissa on kaksi lukittua asiaa: a) lopputulos ja b) käytettävissä oleva aika. Ainoastaan käytettäviä resursseja voi hieman säätää. Tavarathan on pakko saada saman päivän aikana kämpästä A kämppään B. Toisin kuin eReseptissä, Länsimetrossa tai suurimmassa osassa muissa julkisrahoitteisissa projekteissa, muuttotalkoissa ei tule toista hankekautta eikä siinä parane epäonnistua, muuten mätänee sohvaryhmä sateeseen. Tavoitteitakaan ei muuttoa tehdessä voi päivittää tekemisen aikana ellei hanki kolmatta kämppää.

Toisin kuin perinteisessä hankejohtamisessa aina, muuttotalkoojohtamisessa mokaamista ei ruveta perustelemaan jo etukäteen uskottelemalla, että ”epäonnistuminenkin on tulos”.

Lupa auttaa! on käynnistänyt Lastensuojelun 1000 tekoa -talkoot. Hankkeen verkkosivujen etusivulta löytyy Lastensuojelun 1000 tekoa -talkoiden kaikki teot, ja siellä voi myös ilmoittaa oman talkootekonsa. Liity talkooremmiin!

Mikko Hulkkonen

Mikko Hulkkonen on perhepalvelujen johtaja, psykologi, työnohjaaja, psykoterapeutti, tuotekehittäjä, työyhteisösovittelija - ja Lupa auttaa! -hankkeen muutosagentti. Hulkkosella on pitkä kokemus asiakastyöstä, johtamisesta ja kehittämisestä sekä järjestökentällä että kunnan sosiaali- ja terveystoimessa. Viimeisimpänä hän on vienyt Raision kaupungin perhepalveluissa läpi nopean ja perinpohjaisen uudistuksen, joka keräsi valtakunnallista tunnustusta ja mm. Vuoden lastensuojeluteko -palkinnon. Hulkkonen on kirjoittanut suositun Sosiaalialan agentin käsikirjan.

Yksi kommentti “Muuttotalkoojohtamisen peruskurssi” blogissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Haku

Arkisto