Hiljattain osana hallituksen budjettiriihtä saatiin kuulla kauan toivottu tieto, että myös Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma eli tuttavallisemmin LAPE ”sillataan” yli odotteluvuosien ennen sotea.
Käydäänpä läpi, mitä tämä LAPE-siltaus tarkoittaa.
Juurruttamisesta siltaukseen
Kuulostaa siltä, että hankejargoniin on ilmestynyt uusi suosikkitermi. Se on siltaus*. Kun vielä hetki sitten joka projektissa tai kehittämishankkeessa maanläheisesti juurrutettiin, nyt sillataan. Vain kehittäjävanhukset puhuvat enää juurruttamisesta.
LAPE-muutosohjelmahan (vuosille 2016–2018) https://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut on Sipilän hallituksen kärkihanke, joka on paitsi kehittänyt lapsiperhepalveluja maakunnissa, myös tehnyt sisältöä sote- ja maakuntauudistukseen. Joka maakunnassa on oma LAPE-muutosohjelman alainen hanke, kuten Varsinais-Suomessa Lupa auttaa! -hanke.
Nyt hankkeiden päättyessä vuoden 2018 lopussa sote-uudistuksen siirtyminen (maakuntien aloitus vuoden 2021 alussa) aiheuttaa pienen suvantovaiheen kehiteltyjen asioiden käyttöönotolle. Hienot valmistelutyöt ja kehittämishärpäkkeet tulisi kuitenkin saada siirrettyä elävänä odotteluaikojen, seuraavien kahden vuoden, yli.
Tästä syystä tarvitaan siis LAPE:n siltausta – eli hyvien kehittämisasioiden hengissä pitämistä niin, että ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään vuoden 2021 maakuntamaailmassa.
LAPE ei ole sote-riippuvainen
Lapsiperhepalveluissa on paljon tehtävää sote-uudistuksesta huolimatta. Paljon on myös sellaisia akuutteja muutoskohteita, joiden viimeinen käyttöönottopäivä ei voi odotella hallinnollisten uudistusten valmistumista.
Hajanaiset palvelut olisi koottava yhteen ja helpommin saataville, jos haluamme vähentää lasten hyvinvoinnin ja oppimisen eriarvoisuutta. Yhteistä ja uudenlaista auttamisen tapaa tarvitaan myös, kun haluamme hillitä kustannusten kasvua esimerkiksi lasten erityispalveluissa.
LAPE-muutosohjelman johtaja Maria-Kaisa Aula onkin todennut kuntamarkkinat.fi/blogit/sotesoppa-ei-keskeyta-lapsi-ja-perhepalveluiden-muutostyota että LAPE ei ole täysin ”sote-riippuvainen”. Siitä huolimatta siltaustoimenpiteitä on suunniteltu ottaen huomioon tulevat sote-aikataulut. Ja nyt kansallinen siltauslista on valmistunut ja varmistunut.
Nykyinen hankekehittäminen siis päättyy 2018, mutta LAPE-muutostyö ei lopu, se hieman muuttaa muotoaan, kuten sanonta kuuluu.
Miten LAPE:a sillataan vuonna 2019?
Kansallisesti on sovittu, että seuraavia asioita jatketaan vuoden 2019 aikana. Linkit tarkoitettu intomielisimmille siltaajille.
- Maakunnissa hyvässä kehittämisvauhdissa olevat 19 muutosagenttia stm.fi/lapsi-ja-perhepalvelut/muutosagentit jatkavat toimintaansa. Muutosagenttien työtä tullaan nivomaan entistä tiiviimmin yhteen maakuntien sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatioiden toiminnan kanssa. Tämä on tärkeää, jotta hyvä lapsiperhepalveluiden kehittämistyö saadaan myös virallisesti joka maakunnan järjestämisen ja tuotannon suunnittelun avuksi. Varsinais-Suomessahan tämä yhteistyö on toiminut esimerkillisesti ja muutosagentti vastaa maakunnan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sote-muutosvalmistelusta. Tästä siis otetaan mallia myös muihin maakuntiin.
- Viiteen suurimpaan kaupunkiin (Turkuun, Ouluun, Tampereelle, Kuopioon ja pääkaupunkiseudulle) tulee ns. LAPE:n kunta-agentti, joka muutosagentin apuna huolehtii erityisesti sivistystoimen ja muiden kuntaan jäävien palvelujen sekä sote-palvelujen yhdyspintojen jatkokehittämisestä. Tärkeänä asiana on määritellä ihan sopimustasolla, miten yhteiset lapsia, nuoria ja perheitä koskevat hyvinvointipalvelut ja järjestetään yhteensopivasti jatkossa eri toimijoiden kesken. Toimijoitahan ovat toisaalla maakunta, toisaalla kuntien varhaiskasvatus, sivistystoimi, nuorisotoimi sekä kolmannella sektorilla järjestöt ja seurakunnat. Yhdyspintoja kartoitettiin kansallisesti osana Olli-Pekka Heinosen johtamaa Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi -selvitystä stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3904-2 ja annettiin niiden kehittämiseksi suosituksia.
- Opetushallitukseen palkataan LAPE-työn tueksi yhdyshenkilö. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat vahvistaneet LAPE-muutostyön osana hienosti keskinäistä yhteistyötään. Ns. ”lapsi keskiöön” -ajattelu on omaksuttu molemmissa ministeriöissä ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/ on antanut yhteiselle kehittämiselle hyvän ponnistuspohjan, josta siis pyritään loikkaamaan seuraavalle yhteiskehittämisen tasolle.
- Juurruttamistoimena käynnistetään LAPE-Akatemiatoiminta, joka oli yksi keskeinen suositus Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi –selvityksessä (ks. kohdan 2 linkki). LAPE-Akatemian kautta valmennetaan maakuntien sivistystoimen ja soten johtoa sekä päättäjiä lapsilähtöiseen ajatteluun ja palvelujen strategiseen suunnitteluun thl.fi/documents/605877/3148448/LAPE+p%C3%A4iv%C3%A4t+yhteenveto+kehitt%C3%A4misest%C3%A4+22042018+mka2.pdf/bdd45826-d919-49e3-a023-8159ae0582d8. Lisäksi tuetaan ja levitetään LAPE:n hyviä aikaansaannoksia ja vahvistetaan maakuntien välistä yhteistyötä.
- Kansallisen lapsistrategian stm.fi/lapsistrategia valmistelua rahoitetaan LAPE:n osana mutta erillisenä hankkeena. Kauan toivotun lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa. Se jatkaa palveluita kokoavaa kehitystyötä ja toimintakulttuurin uudistamista lapsen oikeuksien hengessä. Kansallisen lapsistrategian valmistelu on juuri alkanut ja projektipäällikkönä toimii Marianne Heikkilä.
- Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma- suunnittelutyö stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3886-1 jatkuu. Toimintamallia tarkennetaan Yksi lapsi, yksi tilannekuva -työryhmän valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/yksi-lapsi-yksi-tilannekuva-tyoryhman-tyo-kaynnistyy työnä. Tällä pyritään siihen, että lapsen asiakassuunnitelmia koskevaa tietoa voitaisiin jakaa yhteisellä sähköisellä alustalla sivistystoimen ja soten rajojen yli. Työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Arja Ruponen, toimikausi kestää tammikuun 2019 loppuun.
- Lastensuojelun ja sen tarpeen vähentämiseen liittyvien ratkaisujen toimeenpanoa tuetaan Aulikki Kananojan selvitystyön stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvityshenkilo-kananoja-lastensuojelun-suunnittelu-osaksi-maakuntien-strategiatyota pohjalta. Lastensuojelun systeemisten tiimimallien koulutuksia tullaan jatkamaan sekä tukemaan kuntia ns. turvallisessa siirtymässä maakunnan järjestämisvastuulla toimivaan lastensuojeluun.
*Siltaus-termi on alun perin varastettu elektroniikan maailmasta. Siltaamisessa ”kahden tukiaseman välille luodaan yhteys, jonka myötä kumpaankin tukiasemaan kiinnitetyt verkkolaitteet voivat kommunikoida keskenään. Tämä saa myös aikaan sen, että kyseisten tukiasemien lähiverkot yhdistyvät ja näkyvät yhtenä verkkona”, sanotaan nörttien nettikeskustelupalstoilla.
