Lapsiperhepalveluja kehitettäessä kannattaa jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa pysähtyä miettimään kenelle palveluja suunnitellaan ja keiden tarpeisiin pystytään vastaamaan. Pääseekö avun piiriin vain heitä, joiden ääntä olemme tottuneet kuulemaan ja tulkitsemaan? Jääkö sen ulkopuolelle ryhmiä, joita emme tunnista, jotka eivät osaa itse tilannettaan sanallistaa, ja jotka juuri siitä syystä erityisesti ovat haavoittuvia ja avun tarpeessa?
Lapsiperheiden moninaisuutta käsitellään paljon tutkimuksissa, mediassa ja juhlapuheissa, mutta pohjimmiltaan kyse on hyvin arkisesta asiasta. Lasten ja heidän vanhempiensa moninaisten taustojen ymmärtäminen voi hyvinkin usein olla avain pienten ongelmien ja ristiriitojen tulkitsemiseen ja ratkaisemiseen.
Moninaisuudesta puhuttaessa jotkin tietyt, erityisesti ajassa esillä olevat asiat ja ilmiöt vievät helposti suurimman huomion, ja se on ymmärrettävää. Maahanmuuttajaperheisiin ja seksuaalivähemmistöihin liittyvät moninaisuudet ovat tärkeitä tunnistaa. Niiden lisäksi on kuitenkin iso joukko muita moninaisuuksia, kuten esimerkiksi omat etniset vähemmistömme (romanit ja saamelaiset), monikielisyys, uskonnot, adoptio, kehitysvammat, mielenterveysongelmat, monikkoperheet jne.
Moninaisuuksien sisäistä moninaisuutta lisää vielä intersektionaalisuus. Vaikealta kalskahtava termi kuvaa yksinkertaista asiaa: vaikka erilaisia moninaisuuksia voikin ajatella ryhminä, on myös ryhmien sisällä merkityksellisiä eroavaisuuksia. Interektionaalisuudella tarkoitetaan sitä, että erilaiset yksilöön liittyvät tekijät ja kategorisoinnit vaikuttavat yhtäaikaisesti.
Onko kaikilla, siis ihan jokaisella lapsella ja perheellä, mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi?
Tarvitaan koulutusta moninaisuuksien tunnistamiseen
Kuuntelu, empatia ja kunnioittava työote vievät pitkälle, mutta eivät välttämättä aina riitä. Moninaisuuksien tunnistamiseen tarvitaan myös tietoa eri moninaisuuksien lajien luonteesta ja erityispiirteestä. Empatia auttaa näkemään lapsen pahan olon, mutta ei välttämättä ymmärtämään, mistä paha olo johtuu.
Tietoa tarvitaan silloin kun asiakkaan arkeen kuuluu esimerkiksi ulkopuolisuuden tunnetta, rodullistamisen ja toiseuden kokemuksia, sekä puhdasta rasismia ja syrjintää. Vaikeasti tunnistettavia asioita ovat myös esimerkiksi arvoristiriidat omien ja valtaväestön arvojen välillä.
Työntekijöitä ja sitä kautta myös heidän asiakkaitaan auttaisi, jos koulutuksen avulla kaikille lapsiperhepalveluissa työskenteleville saataisiin rakenteellinen ymmärrys monimuotoisuuskysymyksistä. Perustason koulutuksen lisäksi tarvittaisiin myös vaativamman tason erityisosaamisen vahvistamista ja näkyväksi tekemistä, sekä nykyistä selkeärakenteisempia mahdollisuuksia konsultaatioon.
