Tultiinko tänne laulamaan?

Olennaiseen keskittyminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on, kun asiat muuttuvat.

Suomifutis-analogia

Kun suomalainen nappulajalkapallojoukkue lähti taannoin turnausmatkalle ulkomaille, meinasi itse asia unohtua. Ennen kuin oli pelattu peliäkään, pikkufutarit valittivat valmentajalle, että eihän me pärjätä täällä millään. Paitsi, että paitsiosääntö oli poistettu, ulkomaalaiset pojat näyttivät olevan päätä pidempiä. Monella kasvoi jo viiksikarvat ja äänikin kuulosti niin möreältä.

Epätoivon vallatessa pieniä mieliä valmentaja otti pojat puhutteluun. Puhe oli tiivis mutta lyhyt: ”Pojat, jalkapalloa tänne on tultu pelaamaan, ei laulamaan.”

Sote-halvaus

Nyt sote-uudistuksen pyörteissä tuntuu, että monelle meistä auttamisalan toimijalle pitäisi pitää samankaltainen puhuttelu, jottei kävisi kuten suomalaiselle jalkapallolle. Kun säännöt muuttuvat ja kilpailijat vaihtuvat isommiksi, epävarmuus saa meidät unohtamaan, mitä piti tehdä. Sen sijaan, että mietittäisiin, miten asiakkaita voitaisiin auttaa entistä paremmin, mietitään kaikkea muuta sekavaa.

Mikään ennestään itsestään selvä asia ei tunnu enää mahtuvan uuden sote-järjestelmän sisään. Järjestöjen rahoitus lakkaa, kuntien työntekijät joutuvat mierontielle ja suuret firmat pilaavat auttamisalan. Kehittämistä ja yhteistyötä ei ainakaan kannata miettiä, sillä kohta kaikki muuttuu. Sote-halvaus leviää.

Lasten kanssa ei ole aikaa odotella

On unohtunut, että uudistuksista huolimatta kiireellistä tehtävää on paljon. Lasten palveluissa ei ole aikaa odotella. Yksi huutava vääryys on, että kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 70 % ei saa tarvitsemaansa apua ennen sijoitusta. Miksi ei saa? Koska palveluja ei ole tarjolla tai työntekijöiden aika menee monialaisen yhteistyön ja vastuukysymysten pyörittämiseen.

Tämä on fakta, jonka luulisi kiinnostavan myös rahaihmisiä, sillä uudistus on luvannut tuoda meille kolmen miljardin säästön. Sijaishuollon kustannukset vievät viidenneksen kaikista lasten ja perheiden sote-palveluiden kustannuksista. Aitoja esimerkkejä on, miten oikea-aikaisella avulla tämä siivu liki puolittuu.

Vallankumouksen tuuli

Lupa auttaa! on valtioneuvoston LAPE-muutosohjelman hanke, joka uudistaa lapsiperheiden palvelut Varsinais-Suomessa. Sen ydinlogiikka on yksinkertainen mutta muutosten sekavassa pyörteessä vallankumouksellinen: lasten palvelut tulee rakentaa lasten oikeuksien pohjalle.

Apua tulee saada joustavasti ja läheltä perheen kasvuympäristöjä, oli hallintomalli mikä tahansa. Tämä säästää rahaa ja kärsimyksiä.

Lupa auttaa! -hanke kokoaa seuraavan puolentoista vuoden aikana Varsinais-Suomessa lasten asioista kiinnostuneet asiantuntijat ja kansalaiset yhteen ja pitää huolen siitä, että lasten ja apua tarvitsevien perheiden ääni kuuluu muutosten keskellä. Tähän yhteiseen muuttotalkooseen tarvitsemme niitä, jotka osaavat keskittyä olennaiseen.

Laulamisesta ja pelkäämisestä kiinnostuneet voivat jäädä kotiin, sillä auttamaan tänne on tultu!

 

Kolumni on julkaistu Lausteen perhekuntoutuskeskuksen Pilke-lehdessä (2017).

Mikko Hulkkonen

Mikko Hulkkonen on perhepalvelujen johtaja, psykologi, työnohjaaja, psykoterapeutti, tuotekehittäjä, työyhteisösovittelija - ja Lupa auttaa! -hankkeen muutosagentti. Hulkkosella on pitkä kokemus asiakastyöstä, johtamisesta ja kehittämisestä sekä järjestökentällä että kunnan sosiaali- ja terveystoimessa. Viimeisimpänä hän on vienyt Raision kaupungin perhepalveluissa läpi nopean ja perinpohjaisen uudistuksen, joka keräsi valtakunnallista tunnustusta ja mm. Vuoden lastensuojeluteko -palkinnon. Hulkkonen on kirjoittanut suositun Sosiaalialan agentin käsikirjan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Haku

Arkisto