Eroauttamisen tavoitteena on vähentää riitoja ja huoltokiistoja, vahvistaa sovinnollisuutta ja turvata vanhemmuuden jatkuvuutta. Eroauttamisen perustana ovat lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi.
Erotilanteessa tarvitaan palveluohjausta, lasten ja vanhempien kohtaamista sekä tarvittaessa erotilanteen sovittelua. Vanhemmat tarvitsevat ohjeita siitä, miten käsitellä eroa lasten kanssa ja tukea perhettä elämän jatkumiseen mahdollisimman normaalina eron jälkeen lapsen rutiinien näkökulmasta. Yhteishuoltoon tarvitaan joskus ulkoapäin tulevia tiukkoja sopimuksia. Ne auttavat ja helpottavat etenkin eron jälkeen alun tunnekuohuisia aikoja ja niillä pystytään turvaamaan lasten oikeudet ja arjen sujuvuus.
Malli varsinaissuomalaiseen eroauttamiseen
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) eroauttamisen palvelujen kehittäminen on nostettu omaksi kokonaisuudekseen. Varsinais-Suomessa Lupa auttaa! -hankkeen tavoitteena on maakunnan eropalveluiden toteuttajien ja palvelujen kartoitus ja uudenlaisen eroauttamisen mallin luominen yhdessä eroauttajien verkoston kanssa.
Tähän tavoitteeseen lähdin hakemaan pilotointia ja testiryhmää pienemmästä seutukunnasta Vakka-Suomesta käsin. Tämä kehittämistyö on osa ylempää ammattikorkeakoulututkintoani, jota suoritan Turun ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa.
Eropalveluiden kartoitus ja verkosto kehittämistyön avuksi
Ihan ensimmäiseksi kartoitin kaikki Vakka-Suomen eropalveluiden toteuttajat ja toiminnot ja kutsuin syksyllä 2017 koolle verkoston eroauttamisen toimijoista. Verkostoon ilmoittautui mukaan 11 jäsentä. Kaikki Vakka-Suomen kunnat olivat jollain tavalla edustettuina verkostossa, joka koostui lastenvalvojista, perheneuvoloiden työntekijöistä, oikeusaputoimiston juristeista, perheasiain neuvottelukeskuksen työntekijästä sekä sosiaalitoimen perhetyöntekijästä.
Verkostotapaamisessa kävi nopeasti selväksi, että eroauttamisen ammattilaiset eivät tienneet tai tunteneet toistensa palveluita ennen tapaamista. Tietoisuuden lisääminen koko maakunnan tasolla onkin suuri haaste eroauttamisen kehittämiselle.
Lisäksi verkostotapaamisessa nousi esille eroauttajien kokemukset. Parisuhteiden koettiin olevan monesti kriisiytyneitä ja tulehtuneita ja eroja kuvailtiin vaikeiksi. Vanhemmat saattavat olla katkeria ja unohtavat tällöin huomioida lapset. Myös lasten kohdalla uusi elämäntilanne ja sen mukanaan tuomat muutokset tulisi vanhempien paremmin ottaa huomioon.
Eroauttamisen työ koetaan hektisenä ja vastuullisena. Eroauttajat kokivat, että perhe tulisi tavata jo ennen lopullista eropäätöstä, mahdollisimman aikaisin. Molemmat vanhemmat tulisi saada saman pöydän ääreen eroasioista neuvoteltaessa. Ellei halua yhteiseen sopimukseen ole, sitä pitää vahvistaa. Asiakkaita tulee kuulla aidosti ja ottaa heidän tarpeensa ja toiveensa huomioon. Vanhemmuussuunnitelmaa pidettiin tässä hyvänä apuvälineenä.
Vanhemmat kaipaavat monesti paljon tietoa eron prosesseista, mitä ero merkitsee ja mitä siitä seuraa. Sovintoon voidaan tarvittaessa pyrkiä tuomioistuinsovittelun avulla ja näissä lapsen etu yleensä toteutuu. Käräjäoikeuteen meno on viimeinen keino, mutta nämä prosessit saattavat ovat pitkiä eivätkä välttämättä aina lapsen edun mukaisia.
”Parisuhde on lasten henkinen koti”.
”Kun parisuhde päättyy, vanhemmuus jatkuu”.
Verkostotapaamisen pohjalta kertyi tärkeää kehittämisaineistoa, jonka pohjalta aloin rakentaa eroauttamisen mallia eli palvelukarttaa. Mallia esiteltiin verkoston toisessa tapaamisessa, jossa sitä parannettiin yhdessä entistä asiakaslähtöisempään suuntaan.
Asiakasraati sanoiviimeisen sanan
Eroauttamisen mallin kehittämisen tueksi halusin kuulla myös kokemusasiantuntijoiden kommentteja ja kokosin tähän tarkoituksen asiakasraadin. Raati sai ottaa kantaa laadittuun malliin ja sen visuaaliseen ilmeeseen, asiasisältöön ja mallin hyödynnettävyyteen. Raati piti mallia hyvänä ja informatiivisena.
”Mielestäni malli on hyvä. Erilaisia palveluja tarvitaan ja juuri tuon tyylistä koontia siitä, mistä mitäkin palvelua saa. ”
”Tuo malli näyttää sekä graafisesti että sisällöllisesti todella selkeältä ja hienolta. Sitä on helppo lukea ja siitä olisi itse ainakin hyötynyt aikoinaan, kun asia oli ajankohtainen. Tämä olisi tärkeä malli kummallekin vanhemmalle jaettavaksi. ”
Eroauttamisen malli
Eroauttamisen kehittäminen jatkuu
Lupa auttaa! -hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun ja tämän vuoden aikana eropalveluiden osaamista tuetaan mm. järjestämällä eroauttamisen koulutusta, valmennusta ja yhteistyöfoorumeita. Vakka-Suomen kaltaista kehittämisverkostoa ollaan perustamassa Loimaan seutukuntaan.
Taru Elo
Lupa auttaa! -hankeagentti, YAMK-opiskelija
P.S. Ero lapsiperheessä koulutuspäivä 4.4.! Ilmoittaudu mukaan!
AVIOEROT 2016
- Eroluvut kasvussa Suomessa ja kansainvälisesti
- Suomessa 12 858 eroa
- Varsinais-Suomessa 1146 eroa
- Eronneisuus Varsinais-Suomessa muun maan kaltainen
- Päättyneet avoliitot eivät näy tilastossa
