Neuvola ei esittelyjä kaipaa, sillä se on lunastanut paikkansa Suomalaisessa terveydenhuollossa. Suomalaislapsista neuvola tavoittaa nykyisin lähes kaikki (99,7 %) odottavat äidit ja lapset (99,5 %) syntymästä koulun aloittamiseen asti.
Lean puolestaan voi kaivata pienen esittelyn. Se on filosofia, jossa keskeistä on jatkuva parantaminen työn hukkatekijöitä poistamalla, hoitoprosesseja tarkastelemalla ja hyödyntäen rajallisia henkilöstöresursseja mahdollisimman tehokkaasti. Tyypillistä hukkaa terveydenhuollon palvelutuotannossa ovat muun muassa vialliset tai huonosti toimivat laitteet, tarpeettomat tutkimukset, odotus, riittämätön tieto, keskeytys, ylimääräinen varastointi tai osaamisen alihyödyntäminen.
155 hukkatekijää 214 asiakaskontaktissa
Kehittäminen lean-menetelmän avulla on suomalaisessa perusterveydenhuollossa vielä varsin uutta painottuen enimmäkseen lääkäreiden vastaanottotoimintaan. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja neuvolatyöhön suuntaavaa ”leanausta” lähti pro gradu -tutkielmansa myötä tekemään th, kätilö, TtM Tytti Hyytiä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa neuvolatyössä esiintyviä hukkatekijöitä, niiden määriä ja arvioida havaittujen hukkatekijöiden vaikutuksia ja niistä johdettuja toimenpiteitä neuvolatyön sujuvoittamiseksi.
Tutkielman aineisto kerättiin yhden kunnan perusterveydenhuollon neuvolassa; äitiys- ja lastenneuvolassa, aikuisneuvolassa, neuvolan perhetyössä ja hyvinvointineuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Aineiston keruussa hyödynnettiin Hukkatunnistintyökalua. Hukkatunnistin on muunneltavissa oleva arviointityökalu työn hukkatekijöiden tunnistamiseen.
Hukkatunnistin-työkalulla tehtiin yhteensä 40 arviointia kahtena päivänä. Neuvolatyössä tunnistettiin 155 hukkatekijää 214 asiakaskontaktissa.
Hukkatekijöitä olivat:
- eri syistä vapaaksi jäänyt aika
- asian hoitaminen jäi kesken
- vialliset tai huonosti toimivat laitteet
- vastaanottoaikojen venyminen odotettua pidemmäksi
- vastaanottojen keskeytykset
- asiakas ei saapunut
- asiakas ei ollut valmistautunut tai oli myöhässä
- riittämättömät esitiedot
- puutteelliset tutkimukset ja hoidot
- kotikäyntiin liittyvä tarpeeton ajankäyttö
Samoja hukkatekijätyyppejä esiintyi kaikilla neuvolatyön osa-alueilla eikä kahden seurantapäivän välillä havaittu merkittäviä eroja.
Pienillä muutoksilla merkityksellisyyttä ja aikaa keskusteluun
Välittömiä työtä sujuvoittavia muutoksia tehtiin postittamalla esitietolomake asiakkaalle kotiin, poistamalla päällekkäistä kirjaamista ja siirtymällä kertakäyttöiseen instrumenttiin. Muutokset vaikuttivat kirjaamisen merkityksellisyyteen, neuvolatyön asiakaskäynteihin vapauttaen aikaa enemmän keskusteluun sekä terveydenhoitajan ajankäyttöön vähentämällä turhaa edestakaista kulkemista.
Hukkatunnistin-havainnoilla, työryhmä keskusteluilla ja tutkijan kenttämuistiinpanoilla saatiin uutta tietoa neuvolatyön sujuvoittamiseksi. Vaikka kohdeorganisaatiossa oli pitkään kehitetty hoidon laatua ja yhtenäistetty toimintaa, päästiin hukkatekijöitä havainnoimalla kiinni sellaisiin prosessin epäkohtiin, joihin ei aikaisemmilla laadun kehittämisen menetelmillä ollut päästy.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää neuvolatyön johtamisen apuna, toiminnan suunnittelussa, toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa.
Hukkatunnistintyökalun käyttöönottoon ja oman yksikkönne leanaukseen liittyen voit tarvittaessa konsultoida meitä tai pyytää apua alkuun pääsemiseksi.
Lisätietoja:
Hankeagentti Taru Elo, taru.elo@raisio.fi
Tytti Hyytiä, tytti.hyytia@uusikaupunki.fi
Miten lean otetaan haltuun?
– Tutustu filosofiaan kirjallisuuden avulla.
– Ota käyttöön jatkuvan parantamisen asenne ja dokumentoi tekemäsi.
– Lähde rohkeasti kokeilemaan ja innosta muita!
Tytti Hyytiä osallistui Lupa auttaa! -hankkeen järjestämään neuvolatyön kehittämisiltapäivään 16.2.2018. Esitetyt tulokset herättivät mielenkiintoa niin kuulijoissa kuin Twitterissä. Neuvolatyön kehittäminen jatkuu osana Lupa auttaa! -muutosohjelmaa ja kuulet aiheesta lisää kevään edetessä.
