Kemiönsaaren kunta lähtee kunnanjohtaja Anneli Pahtan esityksestä mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin SIB-hankkeeseen. Kunnanhallitus teki 24. syyskuuta asiasta yksimielisen päätöksen.
Kunta maksaa vain tuloksista
Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (Social Impact Bond) soveltuu etenkin edistävän ja ehkäisevän toiminnan resursoimiseen ja vaikuttavaan toteutukseen. Lasten ja nuorten SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi.
Sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta hyvinvointia edistävät hankkeet rahoitetaan. Jos sopimuksessa määritetyt, mitattavat hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta säästää yleensä kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Julkinen sektori maksaa näin ollen vain saavutetuista tuloksista.
Rahoitusmalli mahdollistaa parhaimmillaan todellisen win-win -tilanteen, jossa voittajia ovat sekä kunta, sijoittajat että ennen kaikkea lapset ja nuoret.
Varsinais-Suomen ensimmäinen lapsi-Sib
Sib-mallin kehitti uusseelantilainen taloustieteilijä Ronnie Horesh vuonna 1988 ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran Isossa-Britanniassa vuonna 2010. Eri puolilla maailmaa on käynnissä yli sata Sibiä.
Suomen ensimmäinen Sib-rahoituksella toimiva hanke, työhyvinvointi-Sib, päättyi keväällä 2017 Lounais-Suomen maistraatissa. Koto-Sib on puolestaan suunnattu työttömille maahanmuuttajille. Hämeenlinna oli Suomen ensimmäinen kunta, joka kokeili mallia lasten syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Kemiönsaaren kunta näyttää tietä lapsi-Sibin käytölle Varsinais-Suomessa. Ensimmäiset käytännön hankkeet alkavat vuoden 2019 aikana.
Lapsi-Sibissä Kemiönsaari aloittaa hyvinvoinnin tukitoimet ja seurannan jo 4 – 5 -vuotiaiden lasten joukossa, ja tarpeen mukaan koko perhe saa tukea. Kun kyseessä on pitkä, noin kymmenen vuoden mittainen kokonaisuus, hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuutta osana rahoitussopimusta arvioidaan peruskoulun päättyessä.
– Käytännön toimenpiteet suunnitellaan myöhemmin. Kuntaliitto kilpailuttaa ne toimijat, jotka tulevat mallissa toimimaan palveluntuottajina ja Lastensuojelun keskusliitto toimii toiminnan suunnittelussa kunnan apuna, kertoo kunnanjohtaja Anneli Pahta.
Kokeilujen tarvetta palvelujen rahoituksessakin
Kokeiluun lähdettiin Kemiönsaarella mukaan, sillä erityisesti nuorten keskuudessa lastensuojelun ns. korjaavien palvelujen käyttö ja kustannukset olivat kasvaneet viime vuosina runsaasti. Ongelmat näkyivät erityisen paljon kouluissa.
– Varsinais-Suomessa on muuta maata enemmän erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun laitoshoidon käyttöä. Aivan viime aikoina myös kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut poikkeuksellisen paljon, sanoo muutosagentti Mikko Hulkkonen Lupa auttaa! -hankkeesta.
– Tarvitsemme paitsi vaikuttavampia ehkäiseviä palveluja, myös uudenlaisia mutta eettisiä rahoitusmalleja palvelujen järjestämiseen, sanoo Hulkkonen, joka vastaa Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuuden valmistelusta osana sote- ja maakuntauudistusta.
Aitoa investointia
Aina puhutaan hyvinvoinnin edistämisestä ja investoimisesta lapsiin, mutta usein asia jää kauniiden kielikuvien tasolle. Lapsi-Sibin kautta Kemiönsaari satsaa oikeasti lasten hyvinvointiin ennalta. Mallin mukaiset hyvinvoinnin edistämisen palvelut eivät nimittäin korvaa tai ole pois muista lakisääteisistä palveluista.
– Kemiönsaaren kunta toimii pioneerina ja mallina tässä muulle maakunnalle. Sote-palvelujen siirtyessä kunnilta maakuntaan, tämän mielenkiintoisen kokeilun siirtymä on kuitenkin toteuttava hallitusti, ja siinä teemme jo ennakoivaa yhteistä valmistelua, Hulkkonen kertoo.
– Vaikka mallin tulokset ovat nähtävissä vasta vuosia myöhemmin, kaikista ilahduttavinta on ollut huomata, kuinka uudet avaukset ovat saaneet meidät kunnan palveluissa toimivat ihmiset kehittämään omaakin palveluamme uudella innolla, iloitsee Anneli Pahta.
Lisätietoa: Lasten ja nuorten SIB lähtökuopissa! Siis mikä?
