Päiväkoti ja koulu hyvinvoinityhteisönä on Lupa auttaa! -hankkeen puitteissa toteutettu kehittämiskokonaisuus, joka tarjoaa konkreettisia välineitä päiväkotien ja koulujen toimintakulttuurin muutostyön avuksi. Välinevalikoima käsittää erisisältöisiä pilotteja, joista yksi on koulusovittelu.
Syyskauden alussa järjestettyyn restoratiivisen sovittelun koulutuskokonaisuuteen osallistui parikymmentä varsinaissuomalaista ammattilaista mm. koulusta, varhaiskasvatuksesta ja lastensuojelusta.
Mitä ovat Verso, MiniVerso ja Resto?
Ristiriitatilanteiden välttely on otollista maaperää niiden synnylle, koska ristiriidat ovat luonnollinen osa ihmisten välistä kanssakäyntiä. Ristiriidattomia yhteisöjä ei ole. Välttelyn ja väistelyn sijaan olisi hyvä opetella sietämään erimielisyyttä sekä ratkaisemaan konflikteja ennen kuin ne paisuvat liian isoiksi.
Koulusovittelukäsitettä käytetään yläkäsitteenä kaikesta oppilaitoksen sisällä tapahtuvasta sovittelusta. VERSO-ohjelma kouluttaa oppilaita ja henkilökunnan jäseniä sovittelijoiksi. Toimintaa ohjaa aina henkilökunnasta muodostuva tiimi. MiniVerso puolestaan on varhaiskasvatuksen maailmaan soveltuva sovittelun pelisääntöihin pohjautuva arjen työkalu.
Aikuisjohtoisessa sovittelussa restoratiivisen sovittelun koulutuksen eli RESTO-koulutuksen saaneet henkilökunnan jäsenet sovittelevat koulussa tapahtunutta kiusaamista tai loukkaantumista aiheuttanutta tekoa.
Koulutuskysyntä on vahvaa
Sovittelu on siis tiiviisti ilmaistuna yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen sovittelijoiden tuella. Se on taito, jonka voi oppia. VERSO-ohjelman ohjelmajohtaja Maija Gellin on kouluttanut sovittelijoita jo kahdeksantoista vuoden ajan. Koulutuksella on ollut alusta asti paljon kysyntää.
– Markkinoida ei ole tarvinnut, se hoituu puskaradion kautta tyyliin ”kuulin että naapurikunnassa on menossa tämmöinen, saataisiinko mekin”, Gellin kertoo.
OKM:n kiusaamisen ehkäisyn työryhmän tämän vuoden maaliskuussa julkaisema loppuraportti lisäsi kysyntää entisestään. Siinä sovittelun toimintakulttuurin vahvistaminen oli mukana yhtenä monista kehittämisehdotuksista.
– Suomalainen yhteiskunta ylipäätään on kansainvälisestikin katsottuna vahvasti sovittelua edistävä yhteiskunta, Gellin muistuttaa. Sovittelun mahdollisuus on tänä päivänä kansalaisen näkökulmasta aika monessa kohtaa eri elämänvaiheissa olemassa, ja se on hyvin merkityksellistä.
Sovittelu on selkeästi strukturoitu ja läpinäkyvä menettely. Koulutuksen siirryttyä käytäntöön on voitu todeta, että se todellakin tukee konfliktinhallintaa ja kouluhenkilöstön työtä, ammatillista otetta sekä kohtaamista arjessa.
Koko toimintakulttuuri muuttuu
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden teemoista puhuttiin jo 2000-luvun alussa. Gellin kävi opettajien kanssa pohdintoja siitä, mitä hienot sanat merkitsevät koulujen arjessa.
– Oppilaat otettiin helposti mukaan pohtimaan ruokalistoja ja seinien värejä, pikkujouluja ja retkiä. Mutta sitten kun yritti keskustella, että entäs nämä konfliktit, olisiko mahdollista ottaa oppilaat mukaan konfliktinratkaisuun. Alkuun ajateltiin niiden olevan pelkästään aikuisten vastuulla, Gellin muistelee.
Hän haluaa erityisesti korostaa sovittelun taustalla olevaa toimintakulttuurin muutosta.
– Tänä päivänä ymmärretään vahvasti lasten oikeuksien ja lapsiystävällisen lähestymistavan kautta se, mikä merkitys on lapsen kuulluksi tulemisella, Gellin kertoo.
– Kyse ei ole pelkkää kuuntelemista, vaan siitä, mitä kuuleminen tuottaa. On yhtä lailla tärkeää, että lapsi tai nuori näkee, miten kuulluksi tuleminen on vaikuttanut päätöksentekoon ja ratkaisuihin. Tällöin hän kokee, että kaikki voivat ottaa vastuuta yhteisistä asioista.
Tähän olennaisesti liittyvä muutos on siirtyminen rankaisukeskeisestä, sanktiota hakevasta toimintakulttuurista kohti vahvasti ratkaisuja ja yhteisöllisyyttä tukevaa kulttuuria.
– Restoratiivisessa menettelytavassa keskeistä on se, että menettelytavat, joilla konflikteja käsitellään ja kohdataan, edistävät osapuolien yhteisöön palauttamista, ei yhteisöstä pois sulkemista. He palautuvat yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi ilman leimoja tai rooleja. Gellin kuvailee.
Konfliktit kuuluvat sosiaalisiin suhteisiin
Suomen sovittelufoorumi ry. on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys, joka tukee kaikkien sovittelun osa-alueiden toimintaa Suomessa. Se saa rahoituksensa veikkausvoittovaroista.
Avustusrahotteisuus tarkoittaa tiukkaa seurantaa ja tilastointia, jatkuvaa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia ja sen osoittamista. VERSO-ohjelman puitteissa varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten sovittelutoiminnasta kerätään runsaasti sekä numeerista dataa että kokemuksia. Varsinaisia vertauslukuja ”ennen ja jälkeen sovittelun” ei välttämättä useinkaan ole saatavilla.
– Asiaa pitääkin kysyä niin, että paljonko teillä konflikteja hallitaan, se on oikea lähtökohta, Gellin huomauttaa.
– Konfliktit ovat arkipäivää ja kuuluvat sosiaalisiin suhteisiin. Mitä enemmän niitä ratkotaan, sitä enemmän opitaan. Hyväksytään se, että kaikissa yhteisöissä tulee konflikteja, oltiin me minkä ikäisiä tahansa. On mahdoton vaatimus, että koulussa ei koskaan olisi mitään kiusaamista. Sen sijaan on tärkeää ohjata konfliktit vertaissovitteluun tai aikuisjohtoiseen sovitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heti kun mielipaha tai loukkaantumisen kokemus tulee tietoon tai se havaitaan.
Onnistuessaan sovitteluun perustuva toimintakulttuuri ei luonnollisestikaan jää koulun seinien sisälle, vaan lapset ja nuoret vievät sen mukanaan vapaa-aikaan ja koteihin, sekä aikuistuttuaan myös työelämään. Sovittelevaa asennoitumista ei harjoitella vain koulua vaan elämää varten.
Sovittelun keinoin oman elämänsä sankariksi
Varsinaissuomalaisille koulun, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun ammattilaisille järjestetty restoratiivisen sovittelun koulutus ja sen vetänyt Gellin saivat runsaasti kiittävää palautetta, josta tässä osa:
”Minulle pitkään opetus- ja kasvatustyötä tehneelle oli hienointa saada uusi näkökulma riitojen selvittelyyn. Ei etsitä syyllistä vaan ratkaisua.” Vesa Malin vt johtava rehtori, Naantalin kaupunki
”Kouluttaja oli huikea ja innostava, todella asiantunteva sekä suuri motivaattori. Ammattilaisen ei tarvitse antaa vastauksia asiakkaille valmiina vaan nimenomaan koulutus kannusti rohkeammin ottamaan sen kaltaisen otteen, että asiakas omistaa oman asiansa.” Anna Mäkisalo, Turun Perheoikeudellinen yksikkö, Hyvinvointitoimiala
”Sovittelumenetelmä on antanut minulle paljon niin opettajan työhön kuin ihan arkisiin tilanteisiinkin. Sovittelun keinoin toimien ihmisestä tulee vahvasti oman elämänsä sankari, ilman pelkoa rangaistuksesta. Olen todella iloinen tästä kurssista. Myös yleisesti ottaen ihmissuhdetaitoni ovat saaneet uuden tervetulleen lisän toimia oikein ja kunnioittavasti muita kohtaan.” Terhi Arvonen, Liedon keskuskoulu, Lieto
”Parasta antia oli oivallus tarpeiden merkityksestä ajatusten ja tunteiden takana. Tarvekortit ja omien tarpeiden nostaminen esiin konfliktin sovittelussa ovat suorastaan mullistava juttu; se kääntää syyttelyn aidoksi, vastavuoroiseksi pyynnöksi. Sovittelu perustuu ihmisen hyvään tahtoon ja luontaiseen rauhan rakastamiseen, siitä tulee hyvä mieli – vaikkei aina sopuun päästäisikään.” Sisu Hella Seikelän koulu, Masku
