Lapsen kokemusten kuulemisella on lastensuojelussa vaikutusta monella eri tasolla. Lapsen itsensä kannalta on hyödyllistä tulla kuulluksi, saada tietoa, sekä saada tilaisuus auttaa ja vaikuttaa. Työntekijät puolestaan oppivat lapsilta ja saavat työhönsä uusia valmiuksia, työkäytäntöjä voidaan kehittää lapsiystävällisemmiksi.
Palveluissa voidaan huomioida lapsiasiakkaat entistä paremmin, kun päätöksenteon ja organisoinnin tueksi saadaan lasten itsensä tuottamaa tietoa. Viime kädessä arvostamalla lasta aktiivisena toimijana ja huomioimalla lasten kokemustietoa saadaan aikaan positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso kertoi Lupa auttaa! -hankkeen järjestämän Lapsen asema ja oikeudet lastensuojelussa -koulutuskokonaisuuden toisessa tapaamiskerrassa lapsen osallisuuden ja sen vahvistamisen käytännöistä. Hänen edustamansa valtakunnallinen lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry. kehittää työvälineitä yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
Pienten 3–5-vuotiaiden lasten osallisuuden kehittämisen lapset ovat itse nimenneet Kirahvityöksi. Salapoliisitoiminta puolestaan on 6–10-vuotiaille lapsille suunnattua toimintaa, jossa he pääsevät kokemusasiantuntijoina mukaan konkreettiseen lastensuojelun kehittämistyöhön.
Kirahvi Mainio asuu sijaisperheessä
Leikki-ikäisten 3–5-vuotiaiden lasten osallisuuden kehittäminen lastensuojelussa aloitettiin Pesäpuussa keväällä 2017. Unelmana oli, että jokainen lapsi lastensuojelussa ikään katsomatta tulisi kuulluksi ja saisi loistaa – niinpä pienetkin lapset otettiin mukaan ”kehittäjäkavereiksi”.
– Haluamme itsekin oppia lapsilta, Paaso kertoo. Heidän kanssaan voimme löytää erilaisia ei-kielelliseen itseilmaisuun perustuvia tapoja ja lisätä leikkiä sosiaalityössä.
Lasten kanssa tehtiin tarinoita Kirahvi Mainiosta, joka asuu elefanttiperheessä. Lapset valokuvasivat ja saduttivat Mainion elämää. Työn tuloksena on valmistumassa Kirahvi Mainion tarinakokoelma, jonka tarkoituksena on auttaa lasta käsittelemään lastensuojeluun liittyviä teemoja. Lisäksi tekeillä on artikkelikokoelma sekä opas valokuvauksen hyödyntämiseen lapsen kanssa.
Lasten osallistamisen työtä ja arviointia ohjaavat eettiset periaatteet, kuten lapsen kohtaaminen yksilöllisesti ja jokaista arvostaen sekä työntekijöiden valmius tutkia itsessään herääviä tunteita ja ajatuksia.
Pienen lapsen mielipiteen selvittäminen leikin avulla edellyttää turvallista ilmapiiriä, mutta myös aikuisen heittäytymistä.
Leikki tuottaa arvokasta tietoa
Salapoliisitoiminta on 6–10-vuotiaille lapsille suunnattua toimintaa, jossa lapset otetaan mukaan kehittämään ja vaikuttamaan lastensuojelutyötä. Lapset miettivät yhdessä aikuisten kanssa sijaishuollon arkeen, asiakasosallisuuteen ja turvalliseen elämään liittyviä asioita.
Lapset kutsutaan auttamaan Mäyrää. Mäyrä on käsinukke, joka elää samanlaisessa elämäntilanteessa kuin lapset. Auttaessaan lapset saavat myös itse apua, ja auttavat sekä toisiaan että lastensuojelutyön ammattilaisia.
– Lasta osallistavassa kehittämistyössä on tärkeää tunnistaa leikki lapsen tapana ilmaista itseään, Paaso muistuttaa. Leikki ei ole puuhastelua eikä täyteohjelmaa, vaan lasten leikkiessään tuottama tieto on arvokasta.
– Leikissä aikuisella on oma roolinsa yhdessäihmettelijänä, tarkentajana ja dokumentoijana, Paaso kuvailee. Ammattilaisten vastuulla on hyödyntää lasten tuottama tieto työn kehittämisessä ja vaikuttamistyössä.
Kuva: Sari-Anne Paaso
Lisätietoa: Lapset ja nuoret kehittäjinä
