Lastensuojelun toimijat ovat nostaneet esiin tarpeen lisätä tietoa ja yhteistä keskustelua lapsen oikeuksista häntä koskevassa päätöksenteossa. Lupa auttaa! -hanke otti tästä kopin järjestämällä koulutuskokonaisuuden Lapsen oikeudet lastensuojelussa. Kuluvana syksynä kerran kuussa järjestettävä koulutus tukee yhteistä ymmärrystä lasten oikeuksista ja osallisuudesta lastensuojelussa, sekä tilaisuuden pohtia yhdessä, miten nämä kysymykset huomioidaan jatkossa Varsinais-Suomessa.
Yliopistonlehtori Virve Toivonen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista avasi luentosarjan 13. syyskuuta puhumalla aiheesta Lapsen asema ja oikeudet lainsäädännössä. Lastensuojelu on paitsi lapsen huolenpitoon liittyvää tosiasiallista toimintaa, myös oikeudellista päätöksentekoa, jossa liikutaan hyvin sensitiivisellä, perus- ja ihmisoikeuksien suojaamalla alueella.
Toivonen korosti lapsen edun ensisijaisuutta ja lapsen osallisuutta häntä koskevassa päätöksenteossa.
Lapsen etuun vedotaan mielellään ja se on ehdoton myös lainsäädännön näkökulmasta. YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevissa päätelmissä on todettu, että ”lapsen edun periaatetta ei riittävästi ymmärretä eikä oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa”. Esimerkiksi sijoitetut lapset ovat usein tietämättömiä omista oikeuksistaan.
Ei etua ilman osallisuutta
Lasten oikeuksien toteutumista voidaan lisätä sillä, että osallisuuteen kykenevälle ja sitä haluavalle lapselle annetaan mahdollisuus osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon.
Lapsella on jo lainkin mukaan oikeus näkemystensä vapaaseen ilmaisuun itseään koskevissa asioissa, Toivonen muistuttaa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lasta koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa lapselle on annettava erityinen mahdollisuus tulla kuulluksi.
Lapset arvostavat itse osallisuutta, eivät niinkään oikeutta tehdä päätöksiä. Tutkimusten mukaan lapset kuitenkin tuntevat itsensä syrjäytetyiksi omaan elämäänsä liittyvistä tärkeistä asioista, kuten sijoittamisesta kodin ulkopuolelle.
Lapsen muodollinen oikeus osallistua on suhteellisen helppo toteuttaa. Todellinen haaste on lapsen merkityksellinen osallisuus. On aika rikkoa myytti, jonka mukaan lapsi ei ole kykenevä muodostamaan osallisuuden kannalta merkityksellisiä mielipiteitä. Lapsi itse on usein luotettavin lähde kertomaan esimerkiksi siitä, mitä uhkatekijöitä hänen elämäänsä kohdistuu.
Koulutusta ja yhteistyötä
Lasten oikeuksien toteutumista edistetään järjestämällä säännöllistä perus- ja ihmisoikeuslähtöistä koulutusta sekä alaa opiskeleville että jo työelämässä oleville. Jokaiselle lastensuojelun työntekijälle tulisi Toivosen mielestä myös taata oikeus saada lainopillisen asiantuntijan tukea.
Ajantasaisen ja riittävän koulutuksen lisäksi tarvitaan yhteistyötä eri tahojen välille. Lastensuojeluun liittyvistä asioista keskustelevat keskenään niin hallinto-oikeuden tuomarit ja lastensuojelun työntekijät, kuin myös edunvalvojat ja asianajajat. Toimiva yhteistyö takaa todennäköisimmin lapsen edun mukaisen lopputuloksen.
Yhdessä voimme vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista!
Koulutuskokonaisuus Lapsen asema ja oikeudet lastensuojelussa on suunniteltu ja toteutettu yhdessä Nuorten ystävät, Perhehoito Turku, kanssa.
Nuorten ystävät, Perhehoito Turku on osallistunut Lastensuojelun 1000 tekoa -talkoisiin antamalla työpanosta koulutuskokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Koulutuskokonaisuus jatkuu 11.10.2018, jolloin Sarianne Paaso ja Essi Vahala Nuorten Ystävistä sekä Auta Lasta ry:n Veturointitoiminnan kokemusasiantuntijat kertovat lisää lapsen osallisuuden vahvistamisesta.
