Lupa auttaa! -hankkeen hankeagentit Anniina Kaittila ja Saara Aho pääsivät vierailemaan Turun ammattikorkeakoulun lastensuojelun erikoistumiskoulutuksen työpajaan. Työpajan aihe oli yksi keskeisimmästä lastensuojelun kehittämisen teemoista, asiakasosallisuus lastensuojelun palvelujen kehittämisessä.
Lapsi esiin!
Työpajan osallistujat totesivat lapsen olevan päähenkilö kaikissa lastensuojelun palveluissa. Lapsen osallisuuden tulee olla itsestään selvä osa hänen asiakkuuttaan, niinkuin lastensuojelun kehittämistyössä laajemminkin. Lapsen rooli tapaamiseen osallistujana on usein aikuislähtöinen. Lapsen odotetaan olevan paikalla ja vastaavan hänelle esitettyihin kysymyksiin. Sellaiset tilanteet eivät vastaa kaikkien lasten tarpeisiin ja tapaamiset saatetaan kokea vaikeina, ahdistavinakin.
Työpajassa todettiin, että lapsen tulee voida vaikuttaa häntä koskevien palaverien sisältöön. Hänen kanssaan tulee käydä keskustelua esimerkiksi siitä, missä palaveri järjestetään, miten hän haluaa osallistua ja mitä hän toivoo siellä käsiteltävän. Lapsella pitää olla mahdollisuus tulla palaveriin vaikka vain hetkeksi juomaan kuppi kahvia. Osallistujat totesivat myös digitaalisten palvelujen olevan tärkeä kehittämisen kohde. Lapset ovat tuoneet esiin toiveita osallistua tapaamiseen esimerkiksi Skypen kautta.
Erikoistumiskoulutuksen osallistujat toivat hyvinä käytäntöinä esiin lasten näkökulmien kuulemiseen lastensuojelulaitoksessa ja jälkihuollossa järjestettävät asiakasraadit. Lapsen osallistumisen tavoissa tulisi huomioida myös lapsen ikä. Esimerkiksi hymynaamat ja erilaiset kuvakortit ovat hyvä tapa kerätä palautetta pieniltä lapsilta.
Asiakkaan osallisuus on osa työtapaa
Työpajan osallistujat korostivat asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisen, jossa asiakas itse vaikuttaa omaan palveluunsa, olevan olennainen osa lastensuojelun ammattilaisen työtapaa. “Asiakkaan kanssa yhdessä tehtävän palvelumuotoilun ja asiakaspalautteen keräämisen ja hyödyntämisen tulee olla itsestään selvä osa jokaisen lastensuojelun asiakasperheen kanssa tehtävää työtä”, todettiin työpajan yhteenvedossa.
Asiakkaan kokemuksiin palvelujen hyödystä vaikuttaa olennaisesti se, missä määrin hän on ollut osallinen palvelunsa muotoilussa. On vaikea sitoutua ja hyötyä työskentelystä, jonka sisältöön ja tavoitteisiin ei ole päässyt vaikuttamaan.
Sosiaali- ja terveysalalla on ollut erittäin hyviä kokemuksia asiakkaiden osallisuudesta osana kehittämistoimintaa. Asiakkaan aktiivisen ja osallistavan roolin on nähty vahvistuvan entistä enemmän myös sosiaali- ja terveysalan kehittämistoiminnassa. Lastensuojelun näkökulmasta tulevaisuuden yhdeksi selkeäksi kehittämistarpeeksi osallistujat nostivat jälkihuollon kehittämisen. Asiakastarpeisiin vastaavat ja asiakkaille todellista arvoa tuottavat palvelut ja prosessit kehittyvät parhaiten yhdessä asiakkaiden, nuorten ja työntekijöiden näkökulmat yhdistäen, yhdessä ideoiden ja keskustellen.
Työpajan lopputulemana pidettiin sitä, että asiakasosallisuus on teema, josta pitää itseään jatkuvasti muistuttaa, vaikka se olisikin jo juurtunut työtapaan.
