Lastensuojeluun laadun kehittäminen tuo vahvuudet näkyviin

Varsinais-Suomessa kehitetään lastensuojelun laatua käytännön arviointipilottien avulla. Laadun arviointiin ollaan luomassa myös yhteistä maakunnallista mallia.

Kokeilujen kautta yhteiseen arviointimalliin

Vaikka lastensuojelupalvelujen laadun parantamiseksi on tuotettu mittava määrä erilaisia suosituksia ja ohjeita, on näiden vaativien palvelujen laatuun panostaminen ollut vaihtelevaa ja usein sattumanvaraista, varsinkin julkisella puolella. Lastensuojelun arvioinnin yhtenäiset mallit myös puuttuvat.

Lupa auttaa! -hanke on ottanut tämän kehittämishaasteen asiakseen. Hankkeen lastensuojeluagentit ovat toteuttaneet kevään 2018 aikana eri lastensuojelupalvelujen organisaatioihin useita käytännönläheisiä arviointipilotteja. Pilotteissa on arvioitu ja kehitetty sekä koko lastensuojelun sosiaalityön prosesseja että erikseen sijaishuollon palveluja.

Julkisen ja yksityisen arviointiosaaminen yhteen

Arvioinnit on toteutettu moniammatillisen asiantuntijaryhmän avulla, jossa on yhdistetty sekä julkisen että yksityisen puolen osaamista. Molemmilla puolilla oli innokkuutta ja omanlaista osaamista kehittää yhdessä tärkeää teemaa.

Yhteistyötahoina Lupa auttaa -hankkeen johtamissa piloteissa ovat olleet Turun, Naantalin, Raision ja Paraisten kaupungit, Auta lasta ry (Veturointi-hanke), Katrin palvelukoti Oy, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry, Limingan koulutuskeskus (Valtion koulukodit) sekä Lastensuojelulaitos ja sijaiskoti Mesikämmen Oy.

Asiakasturvallisuus fokuksena

Tavoitteena piloteissa on ollut käytännönläheisesti parantaa arvioitavien organisaatioiden tuottaman palvelun laatua mutta samalla myös mallintaa ja kehittää itse arviointiprosessia.

Palvelun kehittämisen ensisijaisena fokuksena on pidetty asiakasturvallisuutta ja sen lisäämistä. Arviointiprosessin mallinnuksen tähtäimessä taas on ollut yhteinen maakunnallinen arviointimalli.

Arviointipiloteissa on hyödynnetty Lastensuojelun laatusuosituksia*. Niiden pohjalta on arvioitu lastensuojelun johtamista, henkilöstöä sekä asiakastyön prosesseja pilotoitavissa organisaatioissa. Arviointi on pohjautunut organisaatioista kerättyyn kirjalliseen ja suulliseen materiaaliin.

Asiakkaat ja kokemusasiantuntijat arvioimassa

Pilottiarviointeihin on osallistettu laajasti henkilöstöä. Keskeisenä toimintaperiaatteena arvioinneissa on lisäksi ollut asiakkaan osallisuus ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen.

Pilotoinneissa on kehitetty käytännönmakuisia toimintatapoja, luotu rakenteita ja vahvistettu osaamista asiakkaiden osallistamiseen arviointien teossa. Kerätyn palautteen mukaan arviointipilotit ovatkin onnistuneet vahvistamaan asiakkaiden roolia palvelujen kehittämisessä, arvioinnissa ja kehittämistavoitteiden asettamisessa.

Mitä arvioinneilla saavutettiin?

1. Arvioinneilla saatiin organisaatioiden vahvuudet näkyväksi.

Työntekijöiden, johdon, asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteinen arviointiprosessi tuotti tiukan valvontafunktionsa ohella myös myönteisiä ja olemassa olevaa hyvää vahvistavia tuotoksia. Yhteisissä arviointiprosesseissa tuli näkyväksi toimintayksiköiden henkilöstön kehittämisvalmius ja -tahto sekä monipuolinen osaaminen. Työntekijöiden tahto palvella asiakkaita, toimia joustavasti ja olla toistensa käytettävissä tuli aiempaa paremmin kaikkien nähtäväksi.

Kokemusasiantuntijat pitivät tätä arviointiprosessin ”sivutuotetta” eli onnistumisten tuomista näkyväksi asiakkaalle ja työntekijälle itselleen erityisen tärkeänä ja antoisana. He huomasivat arvioissaan samoja myönteisiä asioita:

”Työssä näkyy kohtaaminen, tavoitettavuus sekä aito kiinnostus. Oli hienoa huomata, että työntekijät ovat motivoituneita kehittämään työskentelytapoja.”

”Hyvä tiimihenki ja luottamus työkavereiden välillä välittyy.”

”Avoimuus, ahkeruus ja aitous suhteessa asiakkaisiin.”

2. Arvioinnissa listattiin käytännön jatkokehittämiskohteet.

Jatkokehittämistä vaativat asiat pilotoitavissa organisaatioissa olivat arvattavia mutta tärkeitä listata jatkotoimia varten. Esiin nostettiin mm. asiakasprosessien kuvaaminen, dokumentointi, asiakaspalaute ja asiakkaan osallistaminen. Lisäksi yleisemmin johtamiseen, talouteen ja henkilöstön sekä omavalvonnan kehittämiseen liittyvissä asioissa nähtiin parannettavaa.

Laatuprosessin yhtenäistä mallintamista pidettiin kannatettavana asiana. Kokemusasiantuntijat myös näkivät tärkeänä, että lastensuojelupalvelujen arvioinnissa hyödynnetään konkreettisesti ja systemaattisesti asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia:

”Asiakasprosessin kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa, systemaattinen asiakaspalautteen käsittely ja hyödyntäminen [sekä] kaikkien perheenjäsenten huomioiminen kehittämisessä [on tärkeää]. Asiakkailta olisi myös hyvä kysyä, millä tavoin he [itse] haluaisivat antaa palautetta.

Uskallusta nostaa kissa pöydälle ja selkeyttä arviointiin

Pilotoinneissa nousi esiin perinteiset laadun hallinnan onnistumisen edellytykset. Näitä olivat ylemmän johdon, lähiesimiesten ja työntekijöiden sitoutuminen ja myönteinen suhtautuminen kehittämiseen. Mitä enemmän arvioitavilla organisaatioilla oli uskallusta ryhtyä avoimeen ja rehelliseen keskusteluun myös esille tulleista epäkohdista, sitä enemmän ne näyttivät arvioinnista hyötyvän.

Olennaista arvioinneissa oli myös se, että itse arviointiprosessi toteutetaan selkeästi, ei vain hahmottomana yleiskeskusteluna, ja että arviointia toteuttavien työnjako, ohjeistukset ja lomakkeet ovat selkeitä.

Varsinais-Suomen maakunnallinen lastensuojelun arvioinnin malli valmistuu syksyn 2018 aikana.

*Lastensuojelun laatusuositus (2014). https://thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-5606b41536a7