Lupa auttaa! -hanke tarjoaa Varsinais-Suomen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille oman mentorin – siis kokeneen rinnalla kulkijan, joka tarvittaessa opastaa ja valmentaa työuran haastavissa vaiheissa.
Mentorointia suunnataan aluksi aloitteleville sosiaalityöntekijöille ja lastensuojelun lähiesimiehille. Tavoitteena on sekä parantaa sosiaalityön laatua että vähentää työntekijöiden kokemaa kuormitusta.
Mentoreina toimivat kokeneet sosiaalityöntekijät Hannele Elo-Kuru ja Marja-Leena Borgman sekä työnohjaajina Lupa auttaa! -hankkeen työntekijät.
Hannele Elo-Kuru (vasemmalla) ja Marja-Leena Borgman.
Kuormituksen oireet
Lastensuojelun kuormituksesta on puhuttu viime aikoina runsaasti. Kuormittavina tekijöinä ovat suuren asiakasmäärän lisäksi esillä olleet erityisesti lastensuojelun työntekijöiden yksin työskentely ja tuen puute.
Työperäiset paineet ja ongelmat ovat tutkitustikin lastensuojelussa yleisiä. Työterveyslaitoksen kunta-alaa koskevassa tutkimuksessa*, johon osallistui yli 120 000 sosiaalityöntekijää, psykologia, erityisopettajaa ja lastentarhanopettajaa Suomessa ja Ruotsissa 2005–2012, todettiin, että sosiaalityöntekijöillä sairauspoissaoloja on enemmän kuin muilla kuntatyöntekijöillä.
Sairauspoissaolot johtuivat muita ammattiryhmiä useammin mielenterveyden ongelmista. Verrattuna psykologeihin, erityisopettajiin ja lastentarhanopettajiin sosiaalityöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski joutua mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömäksi.
Koeteltuja malleja maakuntaan
Varsinais-Suomessa lastensuojelun koettu kuormitus ja asiakasmäärät vaihtelevat ja etenkin pienellä paikkakunnalla työ on yksinäistä.
– Vaikka sosiaalityölle ominaiset kuormitustekijät tunnetaan, niihin ei ole riittävästi puututtu. Tarvitaankin konkreettisia keinoja ja uusia avauksia, ei pelkkiä uusia selvityksiä, sanoo muutosagentti Mikko Hulkkonen, jonka tehtävänä on valmistella mm. lastensuojelun siirtyminen maakunnan järjestämisvastuulle osana sote-uudistusta.
– Sote-uudistuksen tuomat suuremmat järjestämishartiat itsessään antavat lastensuojelun kaltaiselle erityispalvelulle paljon mahdollisuuksia. Silti tarvitsemme uusiakin koeteltuja käytäntöjä ja parannuksia, joita voidaan perustellusti viedä osaksi maakunnan palveluja. Lastensuojelu on merkittävyytensä vuoksi tällä työlistalla ensimmäisten joukossa, Hulkkonen sanoo.
Lastensuojelun laatusuositukset käyttöön
Lastensuojelun kuormituksesta keskusteltaessa vähemmän ihmettelyn aiheena on ollut se, että jo vuonna 2014 julkistettuja Lastensuojelun laatusuosituksia** ei ole pantu täytäntöön monessakaan kunnassa.
Laatusuosituksissa otetaan kantaa paitsi palvelujärjestelmän integraatioon, laadukkaaseen arviointiin ja asiakkaiden osallisuuteen myös työntekijöiden osaamiseen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osaamisen osalta pitäisi varmistaa seuraavat asiat:
- työntekijän mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen
- lastensuojelutyön sisältöjen ja tehtäväkuvien selkeyttäminen
- tehtävänjaon kehittäminen
- lastensuojelun omassa työyhteisössä myös juridista, psykologista, psykiatrista ja pedagogista osaamista
- työntekijöiden vaihtuvuudesta asiakkaille koituvien haittavaikutusten minimointi
- työntekijän rinnalla kulkeva ohjaus
- työnohjauksen järjestäminen
- mahdollisuus lastensuojelun työntekijöille kehittyä mentoriksi.
Suositusten käyttöönoton tueksi Lupa auttaa! -hanke tarjoaa kuntien lastensuojelutyöryhmille ns. katsastuspalvelua, jossa edellä mainittuja vaatimuksia yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa käydään läpi.
– Kyseessä on eräänlainen lastensuojelun check list. Siinä konkretisoidaan moninaiset laatusuositukset ja tarkastellaan palvelua myös talouden tunnuslukujen näkökulmasta, kertovat hankeagentit Pekka Kuru ja Marika Ahonen, joilla itsellään on pitkä kokemus lastensuojelun sosiaalityön asiakastyöstä, johtamisesta ja kehittämisestä.
Mentoroinnilla laatua ja tukea samaan aikaan
Lastensuojelun laatusuositukset (2014) siis sisältävät suositukset sille, että työntekijällä olisi rinnalla kulkevaa tukea ja myös mahdollisuus itse kehittyä mentoriksi. Mentorointi nimenomaan tarkoittaa rinnalla kulkevaa ja ammatillista kasvua edistävää tukea kokeneemmalta kollegalta. Mallia on käytetty monilla muilla aloilla, ja esimerkiksi oppilaitosmaailmassa se on yleistymässä. Sosiaalityössä mallia on sovellettu harvemmin.
Lupa auttaa! -hankkeen kautta varsinaissuomalaisten kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lähiesimiesten on nyt mahdollisuus osallistua maksutta mentoriryhmiin. Ryhmä tarjoaa vertaistukea ja kehittämisvalmennusta ryhmämuotoisena valmennuksena, joka toteutetaan joustavasti sekä lähitapaamisina, että verkossa.
Mentoroinnin kautta vahvistetaan työntekijän rinnalla kulkevaa ohjausta. Samalla myös tarjotaan kokeneille sosiaalityöntekijöille mahdollisuus kehittyä mentoreiksi. Yhtä aikaa kun mentorointia toteutetaan, sitä mallinnetaan ja myös mentoriksi kehittymisen vaiheita tarkastellaan.
– Hyväksi sosiaalityöntekijäksi kehittymistä ei ole tarkasteltu riittävästi, kun on koetettu vain pärjätä lastensuojelun arjen hektisessä kiireessä. Kehittyminen vaativassa työssä tarvitsisi kuitenkin tuekseen riittävän tukevia rakenteita, Lupa auttaa! -hankkeen mentoroinnin työnohjaajat Reima Orvasto ja Pekka Kuru painottavat.
Raision kokenut kaksikko mentoroimaan
Valmentajina Lupa auttaa! -mentoroinnissa toimivat Raision kaupungin perhepalvelujen vs. johtaja ja johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru ja vastaava sosiaalityöntekijä Marja-Leena Borgman, joilla on yhteensä 60 vuoden kokemus sosiaalityöstä ja lastensuojelusta. Kaksikolla on osaamista laajasti sekä lastensuojelun asiakastyöstä että johtamisesta.
– Sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota paitsi työhyvinvoinnin vuoksi myös sosiaalipalvelujen laadun varmistamiseksi. Sosiaalityöntekijät vaikuttavat usein haavoittuvassa tilanteessa olevien asiakkaidensa elämään. Vaikuttamalla työntekijöiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa melko suoraan myös asiakkaiden hyvinvointiin, sanoo Hannele Elo-Kuru.
Kokenut kaksikko kantaakin nyt oman kortensa kekoon Varsinais-Suomen lastensuojelun hyväksi. Lupa auttaa! -hankkeen kautta tarjolla on yhteensä 30 tunnin verran jäsentynyttä tukea, peilausta ja ideoita entistä parempaan ja laadukkaampaan lastensuojelutyöhön.
Mentorointiryhmät alkavat helmikuussa 2018. Ilmoita halukkuutesi Lastensuojelun mentoriryhmä -palveluun 15.2.2018 mennessä täyttämällä lomake osoitteessa bit.ly/mentoriryhma.
Lisätietoja: https://www.lupaauttaa.fi/uutishuone/lastensuojelun-sosiaalityon-mentoriryhmat/
Lähteitä:
* Sosiaalityöntekijöiden hyvinvointi. Sosiaalityön kuormittavuus, voimavaratekijät ja sosiaalityöntekijöiden mielenterveys. (Työterveyslaitos 2016) https://www.tsr.fi/documents/20181/40645/113300-loppuraportti-Tietoa+ty%c3%b6st%c3%a4_Salo+et+al_hankkeet+113300+ja+113301.pdf/a31342d8-0f92-4b9e-95c2-ab306331989f
** Lastensuojelun laatusuositus. (STM 2014) https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-5606b41536a7
