Liedon lastensuojelun tiimi on käynnistämässä systeemisen toimintamallin mukaista tiimityötä pohtimalla edellytyksiä sille, että asiakas tulee autetuksi parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteisenä nimittäjänä onnistuneen kohtaamisen taustalla on kokemus kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta.
”Lasten ja nuorten kokemus tuen tarpeesta ja tukitoimista pitää ottaa vakavasti. Nuoret elävät hyvin tunteella ja saattavat ilmaista asiat aikuisten näkökulmasta hyvin mustavalkoisesti ja dramaattisesti. Vaatii aikaa ja halua kuulla nuoren tarinaa, joskus jopa kirosanoilla höystettynä. Toisaalta nuori saattaa olla pitkään kaikissa palavereissa ja neuvotteluissa täysin vaiti. Taustalla voi olla kokemuksia, joissa nuori on kokenut, että hänen sanomisillaan ei ole vaikutusta tai niistä aiheutuu jotakin negatiivista. Kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä kohtaa nuoren ja kuulee nuorta oikeassa paikassa oikeaan aikaan, syntyy mahdollisuus luottamukselle. Nuori osaa kuvailla omaa tilannettaan hyvin yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti. Kun nuori kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi, syntyy muutosta.”
Esimerkissä lastensuojelun sosiaalityöntekijä kuvaa tilannetta, jossa asiakas kokee tulleensa autetuksi. Keskustelussa esiin nostettujen onnistuneiden kohtaamisten taustalla ovat lapsen ja nuoren perheen ja lähiverkoston huomioiminen, moniammatillinen yhteistyö, vaihtoehtojen punninta moniammatillisesti ja avoimesti sekä kyky ja uskallus toimia luovalla tavalla. Liedon lastensuojelussa työparityöskentely toimii hyvin, asiakasmäärät ovat kohtuullisia ja lakisääteisissä aikatauluissa pysytään pääsääntöisesti. Nyt halutaan kehittää tiimityöskentelyä, jotta asiakkaat tulevat paremmin autetuksi.
Lupa auttaa -hanke tukee muutosta Liedossa mm. tuomalla systeemisen toimintamallin koulutusta Lietoon. Tavoitteena on kehittää ammattilaisten osaamista yhteistyölähtöiseksi sekä lasta entistä paremmin huomioon ottavaksi ihmissuhdetyöksi. Keskeinen tavoite on eri ammattikuntien välisen luottamuksen rakentaminen ja yhteisen lapsen näkeminen. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan paitsi yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken, myös kumppanuutta varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen, nuorisotyöhön ja harrastustoimintaan, jotka kaikki palvelevat lapsen hyvinvointia. Yhteisen lapsen ja perheen hyväksi tehdään yhdessä kaikki mahdollinen, mihin he sitten tukea tarvitsevatkaan. LAPE-muutosohjelma tuo lastensuojelun ytimeen enemmän ihmissuhdetyön sisältöä, jossa työntekijältä vaaditaan vankan ammattitaidon lisäksi kokonaisvaltaista näkemystä ja oman persoonan peliin laittamista.
Systeeminen toimintamalli tuo ”Toivon silmälasit”
Varsinais-Suomessa on käynnistetty systeemisen mallin edellytysten ja periaatteiden pohdinta laajasti lapsiperheiden palveluissa. Kunnissa halutaan haastaa mukaan toimijat lastensuojelun lisäksi mm. varhaiskasvatus- ja sivistystoimi, nuorisotoimi, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut ja terveydenhuolto. Systeeminen ajattelu nähdään mahdollisuutena ammattikuntarajat ylittävään jaettuun ammatilliseen viitekehykseen ja se mahdollistaa työntekijöiden osaamisen nostamiseen parhaaseen mahdolliseen käyttöön yhteisesti. Lupa auttaa -hanke kutsui yhdessä Perheterapiayhdistyksen kanssa joulukuussa Varsinais-Suomen perheterapeutit koolle pohtimaan systeemisen toimintamallin jalkautumista. Keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että perheterapeuttisen näkemyksen vahvistaminen lapsiperheiden palveluissa tuo ”Toivon silmälasit”.
Systeeminen toimintamalli – avain yhteistyölle yhteisen lapsen asiassa -tilaisuus keräsi joulukuussa Saloon laajan joukon lapsiperheiden ammattilaisia. Kevään aikana hanke järjestää systeemisen toimintamallin koulutuksia Varsinais-Suomessa mm. Raisiossa, Nousiaisissa, Loimaalla ja Turussa.
Lisätietoja marika.ahonen@raisio.fi
