Lupa auttaa! -hanke kokosi Varsinais-Suomen lapsi- ja perhepalvelujen ympärillä toimivien oppilaitosten kovan ydinjoukon yhteen Raisioon. Tilaisuudessa viritettiin käyntiin keskustelu, mitä voitaisiin tehdä nykyistä konkreettisemmin ja vikkelämmin yhdessä, jotta osaamisen kehittäminen palvelisi entistä paremmin perheiden hyvinvointia muuttuvassa sote-kentässä.
Koulutuksen uudistuttava
Sote-uudistus tulee haastamaan vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen kentän. Jotta tavoitellut parannukset palvelujen yhteensovittamisessa ja asiakaslähtöisyydessä toteutuvat, vaatii se henkilöstön osaamiselta paljon. Nykyiset tiukat ja jäykät oppilaitos- ja ammattikuntakohtaiset rajat eivät palvele tulevaisuuden koulutustarpeita.
Vastaperustetun SOTE-akatemian kehityspäällikkö Miia Tuominen toi esille oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden siiloutumisen ja keskinäisen kilpailuasetelman.
– On tunnustettava, että samoista resursseista kilpaillaan. Mutta se on vasta totuuden tunnustamista. Siitä huolimatta voidaan ja pitää tehdä yhdessä nykyistä enemmän, Tuominen linjasi.
Paljon jo valmiina: SOTE-akatemia ja Health Campus Turku
Varsinais-Suomi lähtee sote-valmisteluun muihin maakuntiin verrattuna takamatkalta.
–Meillä on sote-uudistuksessa vähän takapajulan maine, sanoo Turun Ammattikorkeakoulun tuleva koulutusjohtaja Anne Isotalo.
– Mutta on huomattava, että paljon on jo hyvää kehittämistyötä tehty. Esimerkkeinä Health Campus Turku -konsortio, jossa monet oppilaitokset ovat sopineet keskinäisestä yhteistyöstä, Isotalo korosti.
– Health Campus Turku -konsortion alle voisi ideoida monenlaista uutta. Yhtenä konkreettisena uutena avauksena voisi olla sosiaalityön mukaan ottaminen vahvemmin.
Kansallisesti merkittävä uusi avaus on myös Turun yliopiston lanseeraama viiden tiedekunnan SOTE-akatemia. Mukana ovat lääketieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, kasvatustieteellinen, oikeustieteellinen tiedekunnat sekä kauppakorkeakoulu.
– Tällainen poikkeuksellisen laaja yhteenliittymä luo monia mahdollisuuksia sote-uudistuksen monialaisiin haasteisiin vastaamiseen, Miia Tuominen kertoi.
Näkyvyyttä ja ratkaisuja ilkeisiin ongelmiin
Sosiaalityön professori Katja Forssén jakoi huomion, että hyviä maakunnallisia yhteistyön aihoita varsinaissuomalaisessa koulutuksen ja tutkimuksen kentässä jo on, mutta näkyvyyttä ja yhteistä tekemistä tarvittaisiin lisää. Turun Ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtori Anssi Lähde toi esiin, että tarvittaisiin paitsi yhteistyötä, myös resursseja.
– Nyt monet yhteistyökuviot ovat yksittäisten kehittämishaluisten tutkijoiden ja opettajien hyvän tahdon varassa, Lähde kantoi huolta.
Pitkän linjan sosiaalityön professori Leo Nyqvist painotti, että olennaiseen keskittyminen olisi suotavaa lapsiperheiden palvelujen osaamista kehitettäessä, vaikka maailma muuttuu.
– Viime ajan perhetragediat osoittavat, että maailmasta eivät ilkeät ongelmat ole kadonneet. Vaikka ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat tärkeitä, ne eivät saisi lakaista vaativan eityistason kehittämistä tieltään. Mitä teemme niille, jotka tippuvat kaiken avun ulkopuolelle? Nyqvist kysyi.
Lapsiperhepalveluiden huippuyksikkö?
Tapaamisen intensiivisessä keskustelussa syntyi monia ehdotuksia yhteistyölle ja esityksiä eteenpäin menosta. Lapsiperhepalvelujen huippuyksikkö jäi vielä perustamatta, mutta esimerkiksi vaativien erityispalvelujen koulutuksen ja tutkimuksen suunnitteluun sovittiin omia selvitettäviä yhteistyökuvioita ja jo yksi eteenpäin vietävä konkreettinen ehdotus. Jatkoa on luvassa, suunnittelu jatkuu Raisiossa 18.1.2018 klo 9.00.
