Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa avo- tai avioeron. Ero on yksi yleisimmistä lapsen kokemista elämän stressitekijöistä: sopuisanakin se voi järkyttää hänen turvallisuudentunnettaan, kun lapsi-vanhempi -suhde vaikeutuu. Erityisen haitallisia lapsille ovat erilaiset vaativat erotilanteet, joihin liittyy esimerkiksi huolto- ja tapaamisriitojen oikeusprosesseja, vainoa ja väkivaltaa, vieraannuttamista tai seksuaalirikosepäilyjä.
Länsirannikon OT-keskukseen on mallinnettu perustettavaksi vaativat erotilanteet -osaamistiimi tarjoamaan tukea perus- ja erityistason työntekijöille vaikeissa erotilanteissa, sekä kehittämään ja jalkauttamaan työmenetelmiä ja -tapoja.
– Pilotoimme hankkeen aikana osaamistiimiä, johon osallistui edustaja jokaisesta OT-alueemme maakunnasta ja asiantuntijoita monelta eri alalta, kertoo Maija Jakonen Lupa auttaa! -hankkeesta. Yhteinen käsitys on, että kaikissa maakunnissa on hyvää asiantuntemusta ja osaamista vaativiinkin erotilanteisiin, mutta tietyissä tapauksissa OT-alueen tasoinen osaamistiimi tulee tarpeeseen.
Keitä osaamistiimissä on mukana?
Vaativat erotilanteet -osaamistiimi toteuttaa OT-keskuksen näkemystä monialaisesta verkostosta.
Verkoston työntekijöihin voisi kuulua asiantuntijoita muun muassa lasten- ja nuorisopsykiatriasta, aikuispsykiatriasta, oikeuspsykiatriasta, juridiikasta, poliisista, lastensuojelusta, perheterapiasta, väkivaltatyöstä ja maahanmuuttajatyöstä. Osaamistiimissä on mukana 2-3 ydinyksikön työntekijää, joista yksi erikoistunut vaativiin erotilanteisiin. Muut osaamistiimin jäsenet tekevät asiantuntijaryhmän työtä oman perustyönsä ohella.
Eroasioihin erikoistunut työntekijä toimii yhdyshenkilönä alueen korkeakouluihin, koordinoi koulutuksia ja työmallien levittämistä, vastaa osaamistiimin koollekutsumisesta, jalkautuu työpariksi maakuntien erityistasolle tarvittaessa, sekä toimii yhdyshenkilönä erityis- ja perustasolle.
Miten tiimi käytännössä toimii?
Konsultaatiopyynnön OT-tiimille voivat täyttää perus- ja erityistason työntekijät, kun muut asianmukaiset tukipalvelut on käytetty ja tilanne sitä vaatii. Työntekijä keskustelee asiakkaan kanssa yhteydenotosta osaamistiimiin.
Asiakkaan lähityöntekijä, esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä, sopii lapsen ja vanhempien sekä asiakkaan ammattilaisverkoston kanssa, ketkä osallistuvat osaamistiimitapaamiseen. Työntekijä myös kartoittaa yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa muiden ammattilaisten kanssa perheen perustiedot ja lähtötilanteen.
Konsultaatiopyyntö käsitellään osaamistiimin tapaamisessa, jalkautuva asiantuntija tekee tarvittavat esityöt ja kokoaa tarvittavat osaamistiimin jäsenet koolle. Asiantuntijaryhmä voi tarjota tiimille/työntekijälle suosituksen, lausunnon, pohdinta-apua, yksittäisen asiakastapaamisen interventiona (mukana esim. lastenpsykiatri) ja/tai jalkautuvan tuen.
Konsultaatiopyyntö voidaan tehdä poikkeustapauksessa ilman asiakkaan lupaa, mikäli lapsen etu tätä vaatii. Tietyissä korkean riskin tilanteissa, joita ovat esimerkiksi lapsikaappauksen uhka ja vakavan väkivallan uhka, asiantuntijaryhmään voi olla yhteydessä suoraan ilman konsultaatiopyyntöä.
Mikä muuttuu?
OT-keskus tulee ottamaan vastuuta toimintamallien ja työmenetelmien kehittämisestä ja näiden tutkimuksesta vaativiin erotilanteisiin liittyen.
Osaamistiimimallin avulla pystytään samalla edistämään systemaattista tiedonkeruuta palvelujärjestelmän toimivuudesta (mikä toimii, onko palvelujärjestelmässä aukkoja) ja tämän tiedon soveltamista palvelujen kehittämisessä. Osaamistiimin avulla saadaan myös sosiaalihuollon puolelle toimivat konsultaatiokäytännöt.
Lisäys 13.12.
Osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) Suomeen ollaan kehittämässä viittä osaamis- ja tukikeskusta (OT). Yksi keskuksista sijoittuu länsirannikolle, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien alueelle. OT-keskuksen tehtäviä ovat asiakastyö sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimustoiminta. Se tuottaa itse vaativia palveluja ja hoitoa pienelle ryhmälle asiakkaita, joiden hoito edellyttää kaikkein vaativinta erityisosaamista. OT-keskuksen rooli korostuu sellaisissa erityisen vaativissa asiakastilanteissa, joissa tarvitaan monialaista osaamista sekä tuen ja hoidon yhteensovittamista.
Lisätietoa OT-keskuksista on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista (osaamis- ja tukikeskuksia käsitellään sivuilla 98–120).
Länsirannikon OT-keskuksen suunnittelusta materiaaleja
