Varsinais-Suomeen valmistellaan Lupa auttaa! -hankkeen avustuksella yhteistä perheoikeudellista palveluyksikköä. Maakunnan sote-johtajat päättivät etenemisestä 6.9.2018.
Tarkoituksena on valmistella moderni malli, joka pystyy nykyistä paremmin vastaamaan myös monimutkaisempiin ero-ongelmiin. Yhteisen palvelun on tarkoitus aloittaa toiminta vuoden 2020 alusta, siis jo ennen sote-uudistuksen alkua.
Mitä ovat perheoikeudelliset palvelut?
Perheoikeudellisista palveluista suurin osa on perinteisiä lastenvalvojan tehtäviä, joissa on kyse lapsen edun valvomisesta sekä hänen oikeudestaan elatukseen, huoltoon ja oikeuteen tavata vanhempiaan. Osa palveluista liittyy puolisoiden tuen tarpeisiin avioero- ja ristiriitatilanteissa, ja osa esimerkiksi adoptioneuvontaan.
Viime vuosina erotilanteisiin liittyvät kysymykset ja pulmat ovat lisääntyneet, ja niiden hoitamiseen tarvitaan uusia palveluja, palvelujen parempaa yhteensovittamista sekä ennen kaikkea osaamisen vahvistamista. Näillä toimilla varmistetaan asiakkaille tasalaatuisen palvelun toteutuminen.
Liki 4000 sopimusta vuodessa
Varsinais-Suomessa tapahtuu noin 1150 avioeroa vuodessa. Sopimuksia lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja asumisesta tehdään nykyisissä lastenvalvojien palveluissa vuosittain noin 3800 kappaletta. Vaikka erojen määrät ovat pysytelleet samoissa viimeisten kymmenen vuoden ajan, on huolestuttavaa, miten erot lisääntyvät vauva- ja taaperoikäisten lasten perheissä.
Maakunnassa toimii reilu 20 työntekijää lastenvalvojan tehtävissä. Lastenvalvojan työtehtävän osuus heidän työajastaan vaihtelee paljon, viidestä prosentista täyteen työaikaan. Ainoastaan Turussa toimii moniammatillinen perheoikeudellinen työryhmä. Muissa kunnissa tehtävät hoidetaan yksittäisten työntekijöiden voimin, ja usein lastenvalvojan työ ja eroperheiden auttaminen tehdään osa-aikaisesti muiden töiden ohella.
Yksin työskenteleviä lastenvalvojia
Yksin työskentely, sisältöjohtamisen ja työparityöskentelyn puute ovat olleet varsinkin pienten kuntien lastenvalvojien työtä kuormittavia ilmiöitä.
– Työntekijät ovatkin kaivanneet kollegiaalista tukea, yhteisiä työkäytäntöjä ja moniammatillista työryhmää, sanoo Lupa auttaa! -hankkeen hankeagentti Maija Jakonen, joka työskentelee virkatyönään myös Kaarinan kaupungin lastenvalvojana. Hän on vetänyt maakunnallista perheoikeudellista työryhmää, joka työstää maakunnallisen yksikön suunnitelmia.
Asiakkaiden näkökulmasta hajanaisesti liki joka kunnassa järjestetyt perheoikeudelliset palvelut eivät muodosta tällä hetkellä helposti hahmottuvaa kokonaisuutta. Sähköisiä asiointivälineitä on niukasti ja mm. joustavien neuvontapalvelujen tarve on suuri. Usein myös perheenjäsenet asuvat eron jälkeen eri paikkakunnilla, jolloin olisi luontevaa asioida hallinnollisesti samassa palvelussa.
– Palvelun järjestäjänä nyt toimivien kuntien näkökulmasta yksinäisten lastenvalvojien palvelut ovat erityisen haavoittuvia. Toimintavarmuus on heikko, kun palvelu usein lepää yksittäisen työntekijän varassa. Myös rekrytoinneissa on haasteita, varsinkin sijaisuuksia varten, Jakonen kertoo.
Eropulmat yleistyneet ja mutkistuneet
Erotilanteisiin liittyvät ongelmat ovat viime vuosina paitsi lisääntyneet, myös mutkistuneet.
– Useimmat erot sujuvat hyvin, mutta joskus vanhempien ristiriitojen taustalla saattaa olla pitkään jatkuneita vuorovaikutuspulmia, psykiatrisia ongelmia, monitahoisia oikeusprosesseja, kiusantekoa, väkivallan ja vainon uhkaa sekä monikulttuurisuuteen liittyviä ilmiöitä, sanoo hankeagentti Taru Elo, joka vastaa Lupa auttaa! -hankkeessa eroauttamisen palvelujen kehittämisestä. Lasten edun huomiointi jää usein näissä riitatilanteissa taka-alalle ja se on huolestuttavaa.
Vaikka eroperheiden ensivaiheen ehkäiseviä palveluja on lisätty ja kehitetty, erityisen mutkikkaiden tilanteiden selvittäminen on lastenvalvojalle haastavaa yksin ja muiden tehtävien ohella. Pienissä kunnissa ei myöskään vähäisempien asiakasmäärien myötä pääse muodostumaan riittävää erityisosaamista harvinaisempien perhe- ja erotilanteiden selvittämiseen. Näissä tilanteissa tarvitaan verkostomaista yhteistyötä – tähän pyrkii vastaamaan hankkeessa kehitetty perhekeskustoimintamalli. Perheen ei tarvitse etsiä apua palvelujen viidakosta, vaan ammattilaiset verkostoituvat perheen tuen tarpeen ympärille.
– Myös esimerkiksi sovittelutyyppisten palvelujen tarjonnassa on suurta vaihtelua maakunnassa, samoin järjestöjen moninaisten palvelujen hyödyntäminen on vaihtelevaa eri kunnissa, Elo kertoo.
Parempaa laatua ja toimintavarmuutta
Kuten Turussa, muissakin suurimmissa kaupungeissa perheoikeudelliset yksiköt ovat olleet toimiva tapa organisoida palvelut. Toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen lisää selkeyttä asiakkaiden näkökulmasta ja mahdollistaa tehokkaamman palvelun.
Moniammatillisen osaamisen keskittäminen yhteen hallinnolliseen yksikköön auttaa mutkikkaiden ongelmien selvittämisessä ja säästää näin peruspalvelujen resursseja. Uuteen maakunnalliseen moniammatilliseen yksikköön onkin tarkoitus koota yhteen ainakin oikeustieteen ja sosiaalityön osaaminen.
Sovittelua edistävien palvelujen ja psykiatrisen osaamisen tarpeet on myös tunnistettu, ja mahdollisuutta niiden tiiviiseen integraatioon uuteen yksikköön selvitetään.
– Yhteenliittymä lisää lopulta maakuntalaisten yhdenvertaisuutta. Ensimmäinen laadun paranemisen tulos on esimerkiksi palvelun parempi toimintavarmuus, kun työntekijät voivat sijaistaa toisiaan. Myös toimintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen 27 erilaisesta tavasta tehdä työtä on tarpeen, sanoo lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden valmistelusta vastaava muutosagentti Mikko Hulkkonen.
Sähköisiä ja lähipalveluja
Vaikka maakuntaan ollaan suunnittelemassa yhteistä hallinnollista yksikköä, tarkoitus ei ole lopettaa lastenvalvojien lähipalveluja. Nykyistä palveluverkkoa tarkastellaan maltillisesti niin, että mahdollisuus lähipalveluun pääosin edelleen säilyy.
Tarkoitus on ottaa käyttöön myös uusia sähköisiä asiointipalveluja, kuten chat-palvelua ja videovälitteistä asiointia. Näiden myötä asiointi onnistuu nykyistä joustavammin osittain myös etäpalveluna.
Käyntiin vuoden 2020 alusta
Malli maakunnan perheoikeudellisesta yksiköstä valmistellaan Lupa auttaa! -hankkeen avustuksella sen perheoikeudellisessa työryhmässä siten, että se on otettavissa huomioon kuntien talousarviovalmistelussa keväällä 2019.
Turun kaupunki on lupautunut toimimaan maakunnallisen perheoikeudellisen yksikön isäntäkuntana ennen sote-uudistusta, ja se tuo sote-johtajien päätettäväksi esityksen asiasta keväällä 2019. Yksikön olisi tarkoitus aloittamaan toimintansa vuoden 2020 alussa.
Perheoikeudellisia palveluja ovat:
- Palveluohjaus
- Adoptioneuvonta
- Isyyden selvittäminen
- Lapsen ja puolison elatusavun turvaaminen
- Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen
- Tapaamisten valvonta
- Perheasioiden sovittelu
- Selvitykset tuomioistuimen pyynnöstä
Sote-johtajien päätös: https://kimpassa-allihopa.fi/assets/uploads/2017/02/Sote_johtajakokous_06092018-muistio.pdf
