Me Lupa auttaa! -hankkeessa kerroimme, että nyt on lupa raivata. Pyysimme teitä osoittamaan lapsi- ja perhepalveluissa olevia epäkohtia, jotka voisi helposti karsia. Karsintaehdotuksia saimme yhteensä 15 – ja täyttä asiaa. Alla kooste esille nousseista karsimiskohteista.
Asiakastyötä paperihommien sijaan
Moni paperityö koetaan turhaksi. Tai ainakin niitä voisi hoitaa toimistosihteeri esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisen sijaan.
”Kun työntekijöitä on vähän, niin miksi sosiaalityöntekijällä teetetään sellaista työtä joka ei mitenkään liity hänen ammatilliseen osaamiseensa. ”
”Myös yleinen neuvonta ja ohjaus (esimerkiksi KELA-etuuksista), jota voisi hyvin tehdä toimistotyöntekijä, jää usein sosiaalityölle.”
Paperityötä tulisi karsia myös tukea tarvitsevilta perheiltä, joilla ei riitä voimia lukuisien hakemusten tekemiseen.
”Yksi sähköinen lomake, jonka voisi jakaa tarvittaessa useampaan paikkaan. Väsyneiden ihmisten pompottelu vähenisi.”
Ohjeet ja säännöt vaativat usein hyväksymiskierroksen ylemmän tahon kautta. Tähän menee aikaa ja vaivaa, ”vaikka esimies ei lukisi koko paperia.”
Päätöksiin kaivataan myös työtä nopeuttavaa sähköistä allekirjoitusta.
”Viisilapsisen perheen tukiperhepäätökset tarkoittavat parhaimmillaan 20 allekirjoitusta, jos jokaisen lapsen päätökset lähetetään lapselle ja molemmille vanhemmille ja yksi kopio jää arkistoon.”
Paperihommista karsiminen toisi innokkaille raivaajille lisää aikaa asiakaspalveluun ja asiakastyöhön.
Tilasto- ja kyselyintoilu kuriin
Mihin niitä kaikkia eri tilastoja tarvitaan? Lukeeko niitä koskaan kukaan? Riittäisikö, että yksi taho keräisi tiedot?
”Taas vuodenvaihteen jälkeen eri tahojen kyselyinto on vilkkaimmillaan. Eri tahot kyselevät ja keräävät tietoja täysin samoista asioista, koska ilmeisesti eivät keskustele keskenään tai tietojen keruuta ei ole selkeästi koordinoitu yhdelle taholle. Tässä ei ole mitään järkeä! Ajallisesti laskettuna menee helposti kokonainen työpäivä tietoja kootessa näihin kyselyihin. Lukeeko asiakas esim. sosiaaliasiamiehen raportista, että näin ja näin monta sosiaalihuoltolain mukaista ilmoitusta tehtiin vuodessa? Mikä on tiedon arvo asiakkaalle?”
”Sosiaalityöntekijä joutuu liiaksi tekemään toimistotyönkaltaisia tehtäviä, ja näihin käytetty aika on muulta työltä pois. Esimerkkeinä erilaisten tilastojen kerääminen, joista osa täysin turhia.”
Tilasto- ja kyselyinnon karsiminen vapauttaisi aikaa asiakastyöhön. Nämä paperihommat myös usein koetaan täysin turhaksi, joten oman työn mielekkyyskin kasvaisi niistä luovuttaessa.
Palavereihin ja koulutuksiin suunnitelmallisuutta
Sisäisten palavereiden määrää pitäisi karsia ja niihin kaivataan suunnitelmallisuutta.
”Palavereiden pitäisi olla selkeitä ja nopea tempoisempia. Kahvitauolle on oma paikkansa. Suunnitelmallisuus palavereihin ja koulutuksiin.”
”Koulutukset ovat erittäin suotavia, mutta kunnissa pitäisi selkeästi suunnitella koulutuksen tarvetta. Mitkä ovat kunnan sosiaaliset ongelmat? Sieltä nousee koulutuksen tarpeet. Sekä mitä tietoa ja taitoa tiimissä jo on ja mitä puuttuu.”
Korjattavaa olisi myös verkostopalavereiden sisällössä.
”Verkostopalavereissa todella usein koulun tehtäväksi jää ainoastaan palaverin alussa kertoa, miten lapsella koulu kulkee. Tämän jälkeen sitten koulu saakin lähteä pois, koska keskustellaan perheen asioista… Koululle ei jää mitään kyseisestä palaverista käteen. Olen tästä usein myös maininnut ja vastaus on sama: Emme voi puhua koulun kanssa perheen asioista. Sote-puolen olettamus ilmeisesti on, että lapsi elää pullossa koulussa ja ei tuo mukanaan ongelmia kotoa koulupäivän ajaksi. Kyllä niistä on opettajan myös tiedettävä, jotta voidaan opetusta/kasvatusta ohjata oikeaan suuntaan. Sote-puolella aina vedotaan näissä asioissa salassapitoon ja lupa-asioihin, mutta aivan saman vaitiolovelvollisuuden alaisia me koulussakin olemme.”
Lastensuojelun kotiin vietävän perhetyön liian tiukat toimintaraamit
Lastensuojelun kotiin vietävän perhetyön asiakkaat ovat usein niin väsyneitä, että aluksi tarvittaisiin vain konkreettista apua kodinhoitoon.
”Perheet ovat usein niin väsyneitä ja kuormitettuja, että keskustelu esim. vanhemmuudesta ei yksinkertaisesti ole ensimmäisenä listalla. Perhetyöntekijät voisivat samalla osallistua esim. kodinhoidollisiin tehtäviin perheen kanssa ja samassa syntyisi varmasti myös hyviä keskusteluja luontevassa tilanteessa.”
Turhat nettisivut veks
Lupa auttaa! -hankkeen väki on aina välillä katsellut kuntien nettisivuja ja ihmetellyt, miten asiakas oikein löytää tarvitsemansa palvelut. Tässä olisikin karsinnan paikka.
”Haluaisin karsia kuntien turhat nettisivut, joista ei selviä mistä mitäkin palvelua saa.Ehkä joku alkaisi miettiä mitä sivuille oikeasti kannattaa laittaa. Se nappi on hyvä.”
”Oikein ja parhain” ammattilainen
”Siitä ei ole asiakkaalle mitään hyötyä, että mediassa ja kahvihuoneissa tapellaan oikeudesta olla ”paras ja oikea” ammattilainen jonkin teeman/asiakkaan ympärillä. Sen sijaan että keskityttäisiin siihen, miten kukin ammattilainen voi parhaiten hyödyntää asiakkaan hyväksi omaa erityistä koulutustaan/osaamistaan, suunnataan katse toisen ammattilaisen oletettuihin osaamisvajeisiin oman ammattikunnan ylivertaisuutta korostaen.”
Tällainen nokittelu on turhaa ja heikentää toimivan yhteistyön edellytyksiä. Ilman tällaista säästyisi aikaa, rahaa ja monta mielipahaa.
”Säästyvät voimavarat voitaisiin suunnata asiakkaan hyväksi ja yhteistyön vahvistamiseen. Ammattilaiset näyttäytyisivät yhtenäisenä hyväntekijärintamana asiakkaille.”
Mitä muuta?
Työajan seurannassa olisi asiantuntijatyössä karsimisen paikka.
”Asiantuntijatyön tulokset eivät perustu siihen, kuinka pitkään olet jossain tietyssä paikassa tekemässä jotain. Useimmiten ajatusprosessi toimii tehokkaimmin silloin kun on levossa tai tekemässä jotain ihan muuta. Yrityselämässä puhutaan joustotyö-, mobiilityö- tai läsnätyösopimuksista silloin kun työ ei sijoitu tiettyyn osoitteeseen eikä edellytä fyysistä läsnäoloa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan.”
Salaisuuksista voisi niistäkin karsia, etenkin työntekijöiden salaisista puhelinnumeroista.
”Asiakas kokisi olevansa arvokas, jos hän saisi puhelinnumeron, josta tavoittaa esim. sosiaalityöntekijän.”
Mitäs sanot näistä raivattavista asioista? Mitä muuta raivattavaa löytyisi? Ryhdy tuumasta toimeen omassa työssäsi!
Lue lisää raivauksesta muutosagentti Mikko Hulkkosen blogipostauksesta!
