Varhaiskasvatuksen foorumi: Pöytä on paras konsultti

Pöytääkin tehokkaampi konsultti oli Nuoriso- ja taidekeskus Vimman sali, kun yli neljäkymmentä varhaiskasvatuksen korkean tason ammattilaista yli kahdestakymmenestä kunnasta kokoontui marraskuun lopussa pohtimaan varhaiskasvatuksen koordinaatteja tulevaisuuden lapsiperheiden palveluissa.

Vahva halu: päiväkodista saa apua

Varhaiskasvatusfoorumin alustusten ja työryhmätyöskentelyn teemat oli poimittu Löytöhetki-kohtaamisista, joissa hankeagentti Sami Luoto syksyn aikana tapasi kaikki Varsinais-Suomen 27 kunnan varhaiskasvatusjohtajat. Tiivistettynä tapaamiset todensivat, että varhaiskasvatuksen kentällä on vahva halu ja ymmärrys kehittää toimintaa niin, että päiväkodista saa apua. Tämä onnistuu vain tiivistämällä yhteistyötä lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten välillä sekä jalkauttamalla palvelut lähemmäs arkea, jossa lapset ja perheet elävät, siis myös lähemmäs päiväkotia.

Apua helposti arjen pieniin murheisiin

Yhtenä konkreettisena ja toimivana jalkautumisen mallina Miia Päiviö kertoi kokemuksistaan varhaiskasvatuksen perhetyöntekijänä. Kun oikeat keinot kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi löytyivät, alkoi avunpyyntöjä tulla ”ovista ja ikkunoista”. Tavoitteena oli tarjota apua helposti ja nopeasti arjen pieniin murheisiin. Haasteita aiheuttavia tilanteita olivat perinteisten nukkumis- pukemis- ja ruokailutilanteiden lisäksi arjen hallinta yleisemmin sekä rajojen asettaminen ja tunteiden hallinta. Varhaiskasvatuksen perhetyön helmiksi hän nosti mm. tuen tarjoamisen vanhemmille ja päiväkodin henkilöstölle sekä tilanteesta muodostuneen yhteisen ymmärryksen lisääntymisen, kun toimintatapoihin muodostui yhteneviä käytäntöjä. Läpinäkyvyys ja avoimuus toiminnassa lisääntyivät, ja perhetyöntekijän koettiin tekevän työtä ”ihmiseltä ihmiselle”.

Kustavin malli: laiva kääntyi nopeasti

Oivallisena jatkona kuultiin Kustavin sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lehtisen alustus Kustavin mallista. Kustavissa tehtiin voimakas suunnan muutos ehkäisevään työhön jo 2010-luvun käynnistyessä. Huostaanottouhan alla oli lähemmäs kymmenen lasta, ja vanhat keinot eivät riittäneet. Pieni laiva kääntyi rohkeilla ohjausliikkeillä nopeasti, ja esimerkiksi lastensuojelun kuluista puhutaan nyt miljoonien sijasta sadoista tuhansista. Tässä on kaivattua näyttöä ehkäisevän työn vaikutuksista. Rakenteellisesti kaiken edellä esitetyn kokosi yhteen lastensuojelun hankeagentti Marika Ahonen pohtiessaan varhaiskasvatuksen koordinaatteja systeemisessä mallissa.

Yhteisten pöytien ääreenkin lopulta päästiin, ja työryhmät pohtivat mm. miten perheet saataisiin paremmin sitoutumaan avun vastaanottamiseen, miten konkretisoida lapsilähtöisyyttä verkostotyöskentelyssä ja miten voitaisiin paremmin hyödyntää moniammatillista työpari-työskentelyä.

Päivän aikana yhteinen innostus ja ymmärrys siitä, miten päiväkodista saa apua lisääntyi ja vahvistui. Seuraavassa vaiheessa yhteisen pöydän ääreen näitä kysymyksiä pohtimaan onkin koottava laajempi kattaus sivistys-, sosiaali, ja terveysalan toimijoita.