– Kun löydetään innostus ja aito yhdessä tekemisen asenne, isotkin uudistukset ovat mahdollisia saada läpi nopeasti. Suomessa tästä on aiempaa kokemusta mm. peruskoulu-uudistuksessa, muistutti Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.
Palveluasenteeseen treeniä
Työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä Mikko Hulkkosen haastattelussa Palveluasenteen Boot Camp II:ssa. Kuva: Turun yliopiston viestintä/Tilda Junko.
Rehtori Väänänen ja työelämäprofessori Pauli Aalto-Setälä toimivat palveluasenteen valmentajina 15.12. järjestetyssä Boot camp -valmennuksessa. Maakunnallisten kärkihankkeiden Lupa auttaa! ja KomPAssi järjestämässä palveluasenteen ja asiakaskokemuksen kehittämisen valmennustilaisuudessa oli koolla yli 50 innokasta Varsinais-Suomen sote-uudistuksen toimijaa.
Joka toinen kuukausi järjestettävissä palveluasenteen Boot camp -tilaisuuksissa tarjotaan sote-uudistuksessa mukana oleville toimijoille eväitä palveluasenteen, asiakaslähtöisyyden, osallisuuden ja asiakaskokemuksen hyödyntämiseen uudistustyössä.
Kun kaikki muuttuu, panosta ihmiseen
Joulukuun valmennuksessa teemana olivat tulevaisuuden osaamis-, koulutus- ja kehittämistarpeet. Tarvetta pohdinnalle on, sillä sote-uudistuksen lisäksi olemme sitäkin suurempien murrosten äärellä.
Turun yliopiston tuore työelämäprofessori ja Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä vertasi aloituspuheenvuorossaan käynnissä olevaa digitaalista ja teknologista muutosta 1900-luvun alun teolliseen vallankumoukseen.
– Isoja murrosvaiheita ei ole helppo nähdä kun ollaan muutoksen pyörteessä. Esimerkiksi sähkön merkitystä väheksyttiin pitkään. Samaa asennetta on havaittavissa digitaalisen muutoksen osalta. Toisaalla muutoksilla myös pelotellaan liioittelemalla ja maalailemalla turhia uhkakuvia.
Murrosvaiheissa tärkeää on Aalto-Setälän mukaan yhteisen joustavan työkulttuurin luominen ja edistäminen. Vaikka kaikki tuntuu muuttuvan, työkulttuuri muodostuu edelleen yhteisistä arvoista, toimintatavoista ja kielestä.
– Mihin sitten isoissa muutoksissa pitäisi panostaa? Väitän, että ihmiseen. Pitäisi nostaa ihminen keskiöön ja tehdä asioita yhdessä, mutta ei vain ryhmätöitä tai muodollista yhteistyötä. Aito yhdessä tekeminen luo työkulttuuria enemmän kuin näennäinen yhteistyö, Aalto-Setälä korosti.
Yliopisto tuottaa vaikuttajia
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen Mikko Hulkkosen haastattelussa Palveluasenteen Boot Camp II:ssa. Kuva: Turun yliopiston viestintä/Tilda Junko.
Muutosagentti Mikko Hulkkosen haastattelussa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen korosti, että käynnissä oleva sote- ja alueuudistus on suurimpia hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia Suomen historiassa. Hän näki yliopiston ja oppilaitosten roolin siinä keskeisenä.
– Turun yliopisto kouluttaa uuden sukupolven ammattilaisia, joilla on uudenlaiset mahdollisuudet vastata uudistusten mukanaan tuomiin haasteisiin ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Olennaista on vahvistaa yhdessä tekemisen asennetta ja kulttuuria jo koulutusvaiheessa, Väänänen korosti.
Monesti muutoksissa tuntuu turvallisemmalta peruuttaa omiin ammattikunta- ja tiedekuntarooleihin kuin ryhtyä rikkomaan turhia yhdessä tekemisen esteitä. Rehtori Väänänen painotti kuitenkin, että Turun yliopistossa huomioidaan jo peruskoulutuksessa monitieteiset ja -ammatilliset lähtökohdat.
– Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia koulutetaan moniammatillisissa tiimeissä, joissa yhdessä tekemisen tapaa harjoitellaan käytännössä, Väänänen lisäsi.
Sote-akatemia tiivistää yhteistyötä Lupa auttaa! -hankkeen kanssa
Yksi Turun yliopiston tutkimuksen teema-alueista on lapset ja nuoret. Hyvänä esimerkkinä uudenlaisista avauksista on esimerkiksi monitieteinen Sote-akatemia, joka tekee tiivistä yhteistyötä lapsiperhepalvelujen muutosohjelman eli Lupa auttaa! -hankkeen kanssa.
– Lupa auttaa! -hanke on konkreettinen esimerkki yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteistyöstä. Hankkeen puitteissa olemme mukana muun muassa perhekeskusten sekä osaamis- ja tukikeskusten kehittämistyössä. Lisäksi pohdimme hankkeen kokoamassa korkeakoulujen työryhmässä kenttää hyödyttäviä avauksia sekä monialaisen koulutuksen että tutkimuksen osalta, Sote-akatemian kehityspäällikkö Miia Tuominen kertoo.
– Ketterästi toimiva yhteistyö korkeakoulujen ja erityisesti Sote-akatemian kaltaisten osaamiskeskittymien kanssa hyödyttää kärkihankkeita ja sote-muutostyötä. Saamme yhteistyön kautta lapsiperhepalvelujen kehittämiseen lisäboostia, Lupa auttaa! -hankkeen päällikkö Pia Suvivuo iloitsee.
Paras osaaminen käyttöön
– Kuten monimutkaiselta näyttävän sote-uudistuksenkin haasteet osoittavat, yhteiskunta ei tule yksinkertaistumaan vaan pikemminkin monimutkaistumaan. Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys tulee siis entisestään kasvamaan, Väänänen arvioi.
Sote-uudistusta koskevassa julkisessa keskustelussa korostuu terveydenhuolto. Rehtori Väänänen tähdensi kuitenkin, että uudistuksen läpivienti vaatii jatkossa avukseen monipuolisempaa asiantuntijuutta ja uusia ääniä.
– Lääkäreiden ja taloustieteilijöiden lisäksi toivoisin kuulevani vahvemmin esimerkiksi sosiaalihuollon näkökulma. Toisaalta sote-uudistukseen liittyvistä arvokysymyksistä ja uudistuksen taustalla olevasta arvopohjasta keskustelemaan voisi haastaa vaikkapa yliopiston filosofit, Väänänen rohkaisi.
Alkuasenne ratkaisee lopputuloksen
Rehtori Väänänen muistutti, että Suomessa on kokemusta suurista muutoksista. – Esimerkiksi peruskoulu-uudistuksessa henkilöstön mukaan saaminen ja innostuminen ratkaisivat onnistumisen. Sama kannattaisi muistaa nyt sote- ja alueuudistuksessakin.
Kun kaikki muuttuu, riskinä on keskittyminen pelkästään huoliin ja ongelmiin, jolloin helposti vain suunnitellaan ennemmin kuin tehdään.
– Ratkaisuhakuinen asenne on kuitenkin se, joka erottaa tekijät pelkistä suunnittelijoista. Sote- ja alueuudistus vaatii kaiken parhaan osaamisen mukaan talkoisiin. Siksi on hienoa, että Turun yliopisto ja uusi Sote-akatemia ovat vahvasti mukana varsinkin lasten, nuorten ja perheiden muutosohjelmassa, kiitteli muutosagentti Mikko Hulkkonen.
Valmennusaamupäivän johtopäätökset olivatkin esillä olleista haasteista huolimatta optimistisia. Myös rehtori Väänänen toi esiin suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon hyviä puolia.
– Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on huippuluokkaa ja kestää kansalinvälisen vertailun. Hieman negatiivissävytteisestä julkisesta imagosta huolimatta, sote-uudistuksessa on oikeastaan kyse hyvän muuttamisesta vielä paremmaksi. Sote-henkilöstö voikin olla ylpeä siitä, mitä tekee, Väänänen korosti.
